Educa-messujen yhteydessä järjestetyssä tunnin mittaisessa OAJ:n puheenjohtajatentissä käytiin kiivastakin keskustelua kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta kunnissa.
–Tämän kevään kuntavaalit ovat näytön paikka sille, miten paljon koulutukseen, kasvatukseen ja opetukseen halutaan ja aiotaan panostaa jokaisessa Suomen kunnassa. Kuntavaalit ovat koulutus- ja sivistysvaalit, sillä koulutus ja kasvatus on kuntien pääasia. Jatkossa kuntien budjeteista keskimäärin 60 prosenttia menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistutti ennen tentin alkua.
Tentti aloitettiin samalla kysymyksellä yleisölle ja puoluejohtajille: ovatko kuntavaalit koulutusvaalit? Koko halli oli yksimielinen: kuntavaalit todella ovat koulutusvaalit.
Puheenjohtajatentissä mukana olivat rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sekä vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
Kuntien taloudellisen niukkuuden vaikutus tasa-arvoon huoletti keskustelijoita.
–Oppimisen tuessa on eroja kaupunkien välillä ja kuntien ja kaupunkien sisällä. Erityinen kysymys on se, miten meillä jatkossa erityisopettajat riittävät?, Lindtman korosti.
Toinen Lindtmanin esiin nostama kysymys on se, kuinka paljon kunnat käyttävät koulutuksen budjetista nimenomaan varsinaiseen opetukseen. Opetuksen ohella kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi tilavuokrat, kuljetuskustannukset ja IT-kulut.
–Opettajat ovat vuosia puhuneet siitä, ettei ole riittävästi aikaa lapsille ja että peruskoulussa on voitu huonosti. Hallitus on ymmärtänyt tämän. Kaiken miljardisäästämisen keskellä olemme lisänneet peruskoululle 200 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa kohdistetaan tärkeään ja opettajien toivomaan oppimisen tukeen, Orpo korostaa.
Purra nosti esiin eritasoisten oppijoiden vaikutuksen.
–Henkilöitä, jotka tarvitsisivat tukea enemmän, on inkluusion voimasta laitettu samoihin ryhmiin, mikä valitettavasti lisää sitä, että opettajien aika voi mennä tiettyihin oppilaihin enemmän. Seuraa se, että jotkut muut eivät saa juuri sitä opetusta, jota he kaipaisivat, Purra toteaa.
Lapsimäärät vähenevät lähes koko maassa. Millaista vaikutusta sillä on koulutuksen järjestämiseen?
–Kyse on enemmänkin siitä, että miten koulut tekevät yhteistyötä, miten resursseja jaetaan. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on perustettu työryhmätyö, jossa pohditaan demografisia haasteita. Miten rakennetaan tulevaisuuskestävän koulu myös siitä näkökulmasta, että eri alueilla ja eri kunnissa on hyvinkin erilainen tilanne, Adlercreutz toteaa.
Vaikka sivistystoimen menot ovat kasvaneet kunnissa viime vuosina vauhdilla, ei oppilaiden opettamiseen ja kohtaamiseen ole käytetty juurikaan enempää.
–Nyt voisi olla aika antaa työrauha opettajille. Vähemmän erilaista hankehumppaa, konsultit pois kouluista, perusasiat kuntoon, asialliset ryhmäkoot ja tarvittaessa erityisopetusta. Tässä voisi olla resepti, jolla voisi mennä eteenpäin, Kaikkonen listaa.
Vientivetoinen palkkamalli jakoi puolueita
Kysymys lakiin säädetystä vientivetoisesta palkkamallista herätti puheenjohtajien kesken kiivaan debatin. Se käytännössä teki poliitikoista palkkaneuvottelujen osapuolen. Samalla herää kysymys siitä, millaista palkkaa kunnissa maksetaan opetusalan ammattilaisille.
–Hallituksen vientivetoinen palkkamalli valitettavasti syö opettajien palkkoja, mikä koetaan myös arvostuksen puutteena. Palkkauksen ja työehtojen pitää olla kunnossa. Se on meidän poliitikkojen tehtävä ja tällä hetkellä hallitus ei hoida tonttiaan, Koskela näpäytti.
Orpo puolusti hallituksen tekemää ratkaisua.
–Opettajat ansaitsevat riittävän palkankorotustason. Me poliitikot emme ole työmarkkinaosapuoli. Palkat päätetään työmarkkinaneuvotteluissa. Vientivetoisella palkkamallilla haetaan kykyä maksaa palkankorotuksia. Se ei saa muodostua esteeksi tilanteen vaatiessa erilaisille palkkaratkaisuille, Orpo vastaa.
Kaikki puolueet kannattivat opettajan ammattinimikkeen suojaamista
Kaikki puheenjohtajat kannattivat opettajan ammattinimikkeen suojaamista. Nimike voidaan suojata joko uudella lainsäädännöllä tai jo nykyisen lain puitteissa jokaisessa kunnassa niin, että opettajan nimike varataan vain kelpoisten opettajien käyttöön.
Kysymys opettajarekisteristä jakoi kuitenkin paneelia. Tällä hetkellä opettajan nimikettä ei ole suojattu eikä opettajien määrästä ole olemassa julkista rekisteritietoa.
–Vihreät on jo pitkään kannattaneet opettajarekisteriä ja opettajan nimikkeen suojaamista aivan niin kuin terveydenhuoltoalalla on myös tehty. Opettajarekisteri auttaisi myös vastaamaan väestönkehityksen haasteisiin. Opettajarekisteri näyttäisi miten ja missä päin päteviä opettajia on, Virta sanoo.
Opettajarekisterin perustamista kannattivat yksiselitteisesti muut paitsi Orpo ja Adlercreutz.
–Oleellista on tietenkin se, että meillä on päteviä opettajia kouluissa ja keinot seurata sitä. Ministeriössä on pohdittu, miten tietoja voisi koota paremmin ja miten saataisiin paremmin ajantasaista tietoa tilanteesta eri kunnista. En ole sinänsä varma siitä, mihin se raja sitten vedetään, jos lähdetään luomaan rekistereitä eri ammattialoista, Adlercreutz sanoo.
Suomessa rekisteröidään esimerkiksi arkkitehdit, oikeustulkit, psykologit, ravitsemusterapeutit, laboratoriohoitajat ja sosiaalityöntekijät.
Puheenjohtajatentin juonsi toimittaja Jan Andersson.
Sivistyskuntakone paljastaa kuntien erot
Kuntapäättäjien, median ja kuntalaisten on tähän asti ollut vaikea saada selville, kuinka laadukasta koulutusta kunnassa tarjotaan. Julkista dataa kasvatusta ja koulutusta koskien on ollut saatavilla runsaasti, mutta se on ollut hajallaan ja vaikeasti sisäistettävässä muodossa.
OAJ on julkaissut uuden verkkopalvelun, joka kokoaa tietoa yhteen ja tarjoilee sitä helposti hyödynnettävässä muodossa. Sivistyskuntakoneen avulla voi tarkastella kuntakohtaisesti, miltä eri koulutusmuotojen tilanne näyttää ja vertailla kuntaa sen vastaavan kaltaisiin toisiin kuntiin.
Tiedon visualisoinnin on toteuttanut palkittu suunnittelutoimisto Koponen&Hilden.
