Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Tämä presidentti Paasikiven tutuksi tekemä periaate päätee koulutuspolitiikkaankin. Nyt on korkea aika tunnustaa tarve suunnanmuutokselle ja tunnistaa koulutusjärjestelmään liittyvät huolet. Sitten päättäjien pitää kääriä hihat ja tehdä viisaita ratkaisuja, jotka luovat oppija kerrallaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta koko Suomelle, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Suomessa asuvien usko lasten ja nuorten hyvään tulevaisuuteen on koetuksella, selviää Taloustutkimuksen laajasta kyselytutkimuksesta. Uskoa parempaan tulevaisuuteen varjostavat monet huolet. Luottamus koulutuksen kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta on kuitenkin vahva. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa, että Suomi on käännekohdassa. Tulevaisuususko lisääntyy vain huolia ratkaisemalla, ja vastuu ratkaisuista on yhteinen. Murto peräänkuuluttaa parlamentaarista suunnitelmaa koulutus- ja osaamistason nostamiseksi.

OAJ kannattaa liikunnallisten elämäntapojen lisäämistä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Esityksessä korostetaan liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan myönteisiä vaikutuksia oppilaiden vireystilaan, keskittymiseen, oppimiseen, motoriseen kehitykseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Suomessa laaditaan parhaillaan vuoteen 2040 ulottuvaa korkeakouluvisiota. Vision ytimessä täytyy olla tavoite nostaa Suomen osaamis- ja koulutustasoa. Se on ratkaiseva kysymys Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, sivistyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Johtava erityisasiantuntija Hanna Tanskanen listaa neljä asiaa, joita koulutustason nostaminen edellyttää.

OAJ pitää perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäopetuksen ja S2-opetuksen OPS-uudistuksia tarpeellisina ja pääosin hyvinä. Erityisen myönteisenä näemme sen, että valmistavan opetuksen lisäopetus on jatkossa osa perusopetusta. Tämä vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja koulunkäyntiin.

OAJ lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

OAJ korostaa lausunnossaan, että osa esitetyistä tavoitteista on varsin laajoja verraten osaamispistemäärään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää muutosta asetukseen lukiokoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteista. OAJ kannattaa esitettyä muutosta, jonka mukaan jatkossa sekä matematiikan että äidinkielen rajatun oppimäärän perusopetuksessa suorittaneita ei valittaisi jatkossa harkinnanvaraisen haun kautta.

Harkintaan perustuva valinta on tarjonnut väylän ammatillisiin opintoihin niille opiskelijoille, joilla on haasteita akateemisissa taidoissa.

Hallitus näyttää huonoa esimerkkiä työnantajille leikkaamalla koulutuskorvauksen. On epärealistista olettaa, että työnantajat priorisoisivat henkilöstön koulutusta, kun resursseja leikataan.