Kello on 06.28 ja hyppään junaan Hämeenlinnasta. Selässä reppu, päällä sinistä ja sylissä iso läjä puolitoistametrisiä lakkokylttejä. ”Ansaitsemme reilut työehdot.” Tästä alkaa matka kohti ammattikorkeakoulujen historian ensimmäistä lakkoa. Istumapaikka löytyy lastenvaunusta.
Lakossa on oltu tähän mennessä 14 ammattikorkeakoulussa 22 sopimuksen piirissä olevasta ammattikorkeakoulusta. OAJ on ollut lakossa 8.4.2026 lähtien ja tällä hetkellä viimeisin virallinen lakkopäivä on 11.6.2026.
Työtaistelun laajuudesta kertoo myös se, että olen käynyt lakoissa jo 14 maakunnan alueella. Seitsemän viikon aikana olen kiertänyt kaikki lakkokohteet ja tavannut satoja OAJ:n jäseniä. Matkaa on kertynyt junalla 1700 kilometriä ja uskollisella Toyotalla toinen mokoma, mihin jäi lakkomatkasta muistoksi kiven iskemä tuulilasiin.
Saapuessani Metropolian lakkopisteelle kaikui siellä melodicalla säestetty lakkobiisi. ”Rahaa rahaa rahaa, pelkää pahaa, työehdot heikentää.” Versioitu kappale taitaa olla Abbaa.
Jäsenet tekevät lakot ja meidän jäsenissämme on valtava voimavara, minkä toivoisin myös työnantajapuolen ymmärtävän. Joukoistamme löytyy taitavia soittajia, tanssijoita, kilpaurheilijoita, drifting- kuskeja, näyttelijöitä, kirjailijoita, somevaikuttajia, runoilijoita, laulajia, viihdyttäjiä, tutkijoita, tehtaanjohtajia, sairaanhoitajia, insinöörejä, arkkitehtejä, ekonomeja, oman alansa ammattilaisia ja vaikka ja mitä.
Nämä kohtaamiset ovat tämän työn parhautta. Olen oppinut paljon jäsentemme työstä ja sen kipukohdista. Kaiken kuulemani olen välittänyt suoraan meidän neuvottelijoillemme.
Opiskelijoiden tukea, maskotteja ja lakkokoiria
Tampereella vastassa on opiskelijahaalareihin pukeutunut laiskiainen, Turussa opiskelijoiden violetti porsas ja Porissa tanssivat sammakot. Lahdessa lisälakkovahdin virkaa toimittaa vehnäterrieri.
Mikkelin aurinkoisessa säässä kaikuu opettajiaan tukemaan tulleiden opiskelijoiden johtama yhteislausunta: ”Kolmeen kahteen yhteen! Voihan veikko, eihän OAJ oo heikko! Kolmeen kahteen yhteen. Kun Sivista sanoo pakko, siitä seuraa lakko. Ja taas kolmeen kahteen yhteen: Sanelun tulos, opet marssii ulos.”
Mieleen ovat jääneet myös opiskelijoiden tuki ja heidän kantamansa maskottipehmolelut sekä usean lakkovahdin mukanaan tuomat lakkokoirat Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä.
Lakkokonkareita ja ensimmäistä kertaa lakkoilevia
Suurelle joukolle tämä oli elämän ensimmäinen kerta, kun he olivat päässeet lakkoon. Yhdelle jäsenelle tämä oli 42 vuoden työuran loppuhuipennus. Toisaalta joukostamme löytyy lakkoilun ammattilaisia, jotka ovat olleet parhaimmillaan mukana neljästi sairaanhoitajien lakoissa.
Oulussa sataa. Grilli on pystytetty Linnanmaan kampuksen katoksen suojaan, jotta makkaroiden saanti varmistetaan kelistä huolimatta. Tihkussa tanssitaan Petri Nygårdin tahtiin, katoksessa soi Keke Randelinin Pakko painaa pitkää päivää.
Lakkotapahtumat ovat olleet tekijöidensä näköisiä. Välillä on syöty makkaraa, heiluttu hittien tahdissa, kuunneltu 1970-luvun työväenlauluja, tanssittu letkajenkkaa, soitettu sambarumpuja, huudettu megafoniin, marssittu ympäri kampusta ja pelattu opiskelijoiden kanssa lautapelejä.
Järjestäjillä on ollut vapaat kädet ja hyvä niin. Se mikä on toistunut tapahtumasta toiseen, on ollut vetämäni lakkojumppa. Setti on pysynyt samana, myös vitsit, jotka ovat onneksi uponnet yleisöön eri puolilla Suomea. Pitääköhän ensi syksylle suunnitella jo uusi setti?
Jos nämä lakot eivät kohta lopu, ne saavat jatkua!
Ohikulkijoiden palaute on ollut 99 prosenttisesti positiivista ja tsemppaavaa. Pääkaupunkiseudulla autojen torvet soivat ja ikkunoista kuului kannustusta. Osassa paikkakunnista rehtorit ja henkilöstöpäälliköt ovat käyneet tsemppaamassa ulkona värjötteleviä lakkovahteja.
Toisaalla työnantaja on palkannut tonttia vartioimaan vartiointiliikkeen vartijat ja pohjanmaalla ohikulkija komensi lakkovahteja äkäisenä käskien mennä töihin. En tohtinut kertoa, että lakko on mun paras työtehtävä.
”Haluakko nää maitua?” Juna viimeisimpään lakkoon Rovaniemelle ja takaisin vie yhteensä sen 16 tuntia – ja vaatii monta kaakaota. Kyltit kestivät kiitettävästi matkassa, ainoastaan reunat ovat pyöristyneet ja repusta katkesi toinen kantohihna. Onneksi oma jaksaminen on ollut täyttä timanttia. Sen ovat taanneet hotellien kuntohuoneet, joita saleiksikin kutsutaan.
Jos nämä lakot eivät kohta lopu, niin ne saavat jatkua! Toivottavasti työnantaja hautaa hullut ajatukset palkkojen leikkaamisesta ja allekirjoittaa reilun työehtosopimuksen, mikä takaa ammattikorkeakoulujen pito- ja vetovoiman myös tulevaisuudessa. Ja kyllä meiltä vielä löytyy painostuskeinoja, jos ei muu auta.
*OAJ on antanut kirjoitushetkellä 19 lakkovaroitusta ja järjestänyt 17 lakkoa. Yhden lakon peruimme työtuomioistuimen päätöksen seurauksena. Viimeisin ilmoittamamme lakko siirrettiin valtakunnansovittelijan pyynnöstä ja työministerin päätöksellä ajankohtaan, jolloin lakossa olevia tehtäviä ei enää juuri ole. Siirretyn lakon on määrä olla 11.6.2026.
