Hallitus on arvioinut kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloon, lupajärjestelmän väärinkäyttöön ja mahdollisiin turvallisuusuhkiin liittyvät haasteita ja lainsäädäntömuutostarpeita sekä konkreettisia toimia hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Esitetyssä lainsäädäntömuutoksessa kolmannen maan kansalaisia – toisen asteen opiskelijoiden ja heidän perheenjäsenten – oleskelulupahakemuksiin sovellettaisiin ulkomaalaislain oleskelulupahakemuksen hylkäämisperusteita ja hakemuksen enimmäiskäsittelyaikaa koskevaa sääntelyä.
OAJ näkee lausunnolla olevassa esityksessä merkittäviä haasteita ja ongelmakohtia. Ehdotetuilla muutoksilla voi olla isoja vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, korkeakoulujen kansainvälistymiseen sekä Suomen kykyyn houkutella osaajia.
Mielestämme:
- Vaikutusarviointien tulee olla kattavia ja muutosten perustua tarkasti arvioituun tarpeeseen. Sääntelyn tulee olla oikeasuhtaista ja väärinkäytöksiin tulee puuttua.
- Viranomaisten resursseja on kohdennettava hyväksikäyttöjen tehokkaaseen ehkäisyyn sekä hakemusruuhkien purkamiseen.
- Suomessa tulisi tehdä aktiivisempia toimia kieli-, koulutus-, työllisyys- ja palveluohjauksen polkujen järjestämisessä maahan mukana tulevalle puolisolle. On nähtävä kirkkaammin, että Suomeen muuttava opiskelijan perheenjäsen on yhteiskunnan aktiivinen jäsen, työntekijä ja veronmaksaja.
- Tarkasteluun on otettava myös perhepolitiikka. Suomalaisen perhepolitiikan ytimessä on ajatus siitä, että yhteiskunta jakaa vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia ja pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja perheessä.
- Ennakkoneuvonnan on oltava kohdentuvampaa ja Suomen elinkustannuksista on annettava realistista tietoa (opinnot, asuminen, terveydenhuolto, arjen välttämättömyydet), jotta jokainen tulija tietää Suomen käytänteistä ja millä toimeentulotasolla Suomessa tulee toimeen.
- Suomen väestökehityksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää saada Suomeen työikäisiä maahanmuuttotaustaisia perheitä, jotta Suomen huoltovarmuus säilyy hyvänä.
Kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja työllistyminen Suomeen edellyttää myös perheiden huomioimista. Perheystävällinen maahanmuuttopolitiikka tukee Suomen pitkän aikavälin työvoima- ja väestötavoitteita.
