Õpetajate Leht varasti Opettaja-lehden juttuja – Toimittajille yli 20 000 euron korvaukset
Juttuvarkauden kohteeksi joutuneet Opettaja-lehden toimittajat saivat vaatimansa 20 137 euron korvaukset kesäkuussa. Viron suurimmaksi koulutusjulkaisuksi itseään tituleeraava Õpetajate Leht julkaisi luvatta vuosina 2019–2022 ainakin sata Opettaja-lehden juttua. Toimittajat vaativat lehdeltä hyvitystä tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Journalistiliiton juristi kuvailee varkautta poikkeuksellisen laajaksi.
Vapaa toimittaja Minna Hotokka googletti nimensä maaliskuussa 2022. Siitä alkoi selvitä varkausvyyhti, jonka yhteinen nimittäjä on OAJ:n Opettaja-lehti.
Hotokka löysi nimensä ja Opettajaan kirjoittamansa jutun virolaisen koulutusjulkaisun verkkosivuilta – viron kielellä. Pian Hotokka huomasi, että sivulla on muitakin Opettajan juttuja.
Hotokka päätti olla yhteydessä Opettaja-lehden päätoimittajaan Minna Ängeslevään. Ängeslevä oli yhtä hämmentynyt tapauksesta. Lehti ei ollut myynyt julkaisuoikeuksia muualle.
Virolaislehdelle 20 137 euron korvausvaade
Juttuvarkauden laajuutta ja toimittajien korvausvaateita selvitettiin vuoden ajan keväästä 2022 kevääseen 2023. Opettaja-lehdelle juttuja tehneet toimittajat tekivät tapauksessa yhteistyötä Journalistiliiton kanssa.
Minna Ängeslevä arvioi, että virolaislehti oli kääntänyt ainakin satakunta Opettajan juttua ja julkaissut ne kuvineen ja tekijätietoineen omissa kanavissaan. Jutut oli käännetty viroksi, osaa jutuista oli tiivistetty ja osasta oli jätetty Suomi-spesifejä tietoja pois.
Virolaislehti oli kääntänyt ainakin satakunta Opettajan juttua ja julkaissut ne kuvineen ja tekijätietoineen omissa kanavissaan.
Lopulta 12 journalistia haki Õpetajate Lehtiltä korvauksia Journalistiliiton kautta. Osa Opettaja-lehden omista toimittajista oli mukana korvausvaatimuksessa.
Journalistiliiton tekijänoikeuslakiin erikoistunut juristi Sanna Nikula koosti journalistien toimittamien tietojen pohjalta yhteensä 20 137 euron korvausvaateen.
Summa vastaa yhteenlaskettuna tekijänoikeuskorvauksia, joita Opettaja-lehti maksaa vastaavista jutuista vapaille toimittajille. Summa jakaantui tekijöiden kesken epätasaisesti, sillä osalta juttuja oli ryövätty enemmän kuin toisilta.
Kahden maan tekijänoikeuslainsäädännöt toivat haastetta
Sanna Nikula kertoo, että tekijänoikeusrikkomus oli kahdella tavalla tavaton mutta myös tyyppiesimerkki tekijänoikeusvarkaudesta.
Eniten Nikulaa ihmetytti, että näin pienen kielialueen lehden juttuja oli jaksettu kääntää toiselle kielelle.
Kahden maan tekijänoikeuslainsäädännöt toivat haastetta laintulkintaan. Journalistiliiton juristin piti päättää, kumpaa lakia sovelletaan, Viron vai Suomen.
Journalistiliiton juristin piti päättää, kumpaa lakia sovelletaan, Viron vai Suomen.
− Viron ja Suomen lainsäädännöt eivät ole täysin yhtenäisiä. Tekijänoikeudella suojatun teoksen luvattoman käytön seuraamusten sääntelystä, eli siitä, mitä pitää korvata, on pieniä poikkeamia. Laki on sillä tavalla sama, että luvattomasta käytöstä kuuluu korvata jotain. Ero on siinä, miten korvaus määritellään, Nikula kertoo.
Journalistiliitto päätti lähteä hakemaan tulkintaa jäsenilleen edullisemman maan lain kautta.
− Suomessa luvattomasta käytöstä kuuluu maksaa hyvitys, joka on teoksen markkinahinta. Siis sama hinta kuin millä teoksen julkaisuoikeus on ollut alun perin ostettavissa. Tällä perusteella lähdimme hakemaan korvauksia. Ymmärtääkseni Viron lainsäädännön mukaan olisi pitänyt arvioida sitä, mitä vahinkoa rikkomuksesta on tapahtunut, Nikula sanoo.
Poikkeuksellisen laaja tekijänoikeusvarkaus
Juttuvarkaus on Nikulan uran laajin. Hän on työskennellyt Journalistiliitossa juristina vuodesta 2005.
Nikulan pöydälle saapuvat yleensä tekijänoikeustapauksista vain vapaita toimittajia koskevat. Hän arvioi tietoonsa tulevien rikkomusten olevan jäävuoren huippu kaikista tapauksista.
Nikulan mukaan Opettajan juttuvarkaus on tyyppiesimerkki siitä, miten tekijänoikeusrikkomukset yleensä huomataan.
− Oman nimen googlettaminen ja oman teoksen löytäminen jostain aivan kummallisesta paikasta on todella tyypillinen tapa, jolla toimittajan tai valokuvaajan tekijänoikeusloukkaus tulee esiin.
Oman nimen googlettaminen ja oman teoksen löytäminen jostain aivan kummallisesta paikasta on todella tyypillinen tapa, jolla toimittajan tai valokuvaajan tekijänoikeusloukkaus tulee esiin.
Nikula oli valmistautunut tapauksessa siihen, että Õpetajate Leht saattaisi kieltäytyä maksamasta korvauksia. Työläimmäksi osaksi osoittautui kuitenkin näytön kerääminen. Korvaukset tulivat nopeasti.
− Se oli itse asiassa yllättävän helppo homma sitten, kun saimme materiaalin kasaan. Tiedon kokoaminen oli haastavin vaihe, Nikula toteaa.
Nikula laittoi 22. toukokuuta korvausvaateen Õpetajate Lehtille ja 8. kesäkuuta rahat olivat toimittajien tileillä.
Õpetajate Lehtillä talousvaikeuksia
Jotta tarina varkaudesta ei päättyisi tylsästi, myös korvausten maksaja kummastutti toimittajia. Maksaja oli Viron valtiovarainministeriö.
Õpetajate Lehtin päätoimittaja Heiki Raudla oli toukokuussa kertonut Journalisti-lehdelle julkaisunsa talousvaikeuksista ja siitä, että lehti on osittain valtion tuen varassa.
Juttuvarkauden huomannut toimittaja Minna Hotokka kertoo, että asian selvitys kesti sen verran pitkään, että hän epäili, näkeekö korvausrahoja koskaan.
− Epäilykset vain vahvistuivat, kun Heiki Raudla kertoi haastattelussa, että lehdellä on taloudellisia vaikeuksia. Siksi olikin aikamoinen yllätys, kun rahat vain kilahtivat tilille ja summa oli juuri se, mikä pitikin.
Oli aikamoinen yllätys, kun rahat vain kilahtivat tilille ja summa oli juuri se, mikä pitikin.
Hotokka toimi varkauden kohteeksi joutuneiden toimittajien äänitorvena ja perusti porukalle yhteisen viestiryhmän.
− Olen iloinen siitä, että asia ratkesi sopuisasti ja oikeudenmukaisesti eikä summista tarvinnut ruveta vääntämään. Me tekijät olemme myös kiitollisia kaikesta tuesta, jota saimme Opettajan toimitukselta ja Journalistiliitolta. Tässä on tehty yhdessä iso työ, Hotokka toteaa.
Teksti: Jemina Michelsson