Työntekijöiden vapaa järjestäytyminen on turvattu Suomen perustuslaissa. Suomi on myös allekirjoittanut kansainväliset sopimukset, kuten kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset, jotka takaavat työelämän ihmisoikeudet. Järjestäytyminen on nähty luontevana ja merkittävänä osana yhteiskuntaa, mikä on taannut vakautta ja vaurautta.
Maan hallituksen yksipuoliset toimet työntekijöiden aseman heikentämisessä ovat poikkeuksellisia. Ammattiyhdistysliikkeen vahvuutta on pyritty kaventamaan. ”Ajan henki” on saanut myös osan työnantajista ajattelemaan, että heidän olisi hyväksyttävää toimia samoin myös paikallisesti.
Vastakkainasettelu ei ole kenenkään etu
Ay-toiminnan vastaisuus on alkanut näkyä myös meidän työpöydillämme entistä räikeämmin. Politiikan puolella vaikuttanut polarisaatio tekee ikävä kyllä tuloaan myös työelämään. Vastakkainasettelun virittäminen työntekijöiden ja työnantajan välille ei ole kummankaan osapuolen etu. Emme halua kärjistää tai liioitella tilannetta: suurin osa työnantajista onneksi arvostaa yhteistoimintaa ja tekee rakentavaa yhteistyötä esimerkiksi luottamusedustajien kanssa. Ammattiyhdistysliikkeen nakertaminen nostaa kuitenkin päätään erityisesti yksityisellä sektorilla.
Aiemmin henkilöstön kokouksissa oli tavallista kertoa ammattiyhdistyksen terveisiä niin yhdistyksen toiminnasta kuin edunvalvonnasta. Luottamusedustajat tai yhteysopettajat puhuivat kokouksissa ajankohtaisista sopimus-, työaika- ja palkka-asioista. Tämä on ollut maan tapa, eikä sitä ole erikseen tarvinnut perustella.
Epäkohtien esiin tuominen ei saa johtaa hankaluuksiin
Olemme viime aikoina saaneet viestejä kentältä, että joillakin työpaikoilla ei enää saa puhua ammattiyhdistysasiaa yhteisissä tilaisuuksissa. Yksittäiset esihenkilöt ovat vaientaneet yhteysopettajia tai opettajayhdistysten hallituksen jäseniä. Painostus on saattanut olla niin kovaa, että nämä opettajat pelkäävät kertoa kohtelustaan omilla kasvoillaan ja nimellään. Osa jäsenistä pelkää työelämän tai työpaikan epäkohtien esiin tuomisen johtavan hakaluuksiin. Lojaliteettivelvoitteeseen vedotaan epärelevantein perustein, jotta saataisiin suut suppuun. Tämä on ennen kokematonta.
Kaikkein surullisimmassa tilanteessa ammattiyhdistysaktiiveja on painostettu YT-neuvottelujen aikana irtisanoutumaan itse, jotta säästyisi irtisanomisen ”häpeältä” ja aktiiveja on myös päätynyt runsaslukuisesti irtisanottujen joukkoon.
Luottamusedustajat ansaitsevat työrauhan
Osa työnantajista arvostelee luottamusmiehiä ja -edustajia voimakkainkin sanankääntein, vaikka he ovat vain hoitaneet omaa edustettaviltaan saamaansa luottamustehtävää. Osalle työnantaja on antanut numeroarviot, vaikka edustettavat ovat ainoita, jotka voivat arvioida omien edustajiensa toimintaa. On myös uhattu varoituksella tilanteissa, joissa luottamusedustajat ovat hoitaneet perustehtäväänsä.
Vastakkainasettelu näkyy tällä hetkellä myös sopimusneuvotteluissa. Neuvottelukulttuuri on muuttunut. Työnantajien kanssa joudutaan riitelemään asioista, joista on aiemmin sovittu yhteisymmärryksessä. Neuvottelutulosta joudutaan välillä vääntämään todella pitkällä kaavalla aina järjestöllisten toimien ja sovittelijan pöydän kautta.
Juuri työtaistelut ovat tuoneet esille valitettavan räikeitä esimerkkejä ay-oikeuksien rajoittamisesta. Näistä olemme kertoneet aiemmissa blogeissa 27.4. ja 29.4.2026.
Pidetään yhdessä kiinni perusoikeuksista
Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan yhdistykseesi, jos tunnistat omalla työpaikallasi ay-toiminnan rajoittamista tai nakertamista. Yhdistykset voivat olla yhteydessä OAJ:n toimistoon. Me autamme pulaan joutuneita kaikin voimin. Tarpeen vaatiessa vaadimme keskustasolla neuvotteluja työnantajan kanssa tai lähetämme juristimme paikan päälle.
Laura Nurminen ja Kaj Raiskio
Yhteisblogimme syntyi, kun havaitsimme OAJ:n toimistolla käymässämme keskustelussa, että teemme työtä samankaltaisten tilanteiden kanssa. Laura erityisesti luottamusedustajien sekä luottamusmiesten ja Kaj yhdistysten puheenjohtajien sekä muiden toimihenkilöiden kanssa. Lauran, Kaj:n ja luottamusedustajan ajatuksia voi lukea myös Opettaja-lehden jutusta.
Klikkaa juttuun tästä
- Työntekijöiden ja ammattiyhdistysten oikeudet ja vapaudet on kirjattu Suomen perustuslain 13 pykälään: ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.”
- Ay-oikeuksien toteutumista tukee perustuslain 6 pykälä yhdenvertaisuus, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi ammattiyhdistystoimintaan tai mielipiteisiin liittyvistä syistä. Työntekijöiden syrjiminen ay-toiminnan vuoksi on työelämässä kiellettyä
- Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) on YK:n alainen järjestö, joka turvaa työntekijöiden perusoikeuksia maailmanlaajuisesti. Nämä työelämän pelisäännöt on määritelty järjestön peruskirjassa ja ne tunnetaan ILO:n oikeuksina. Niistä tärkein on järjestäytymisvapaus eli oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja neuvotella työehdoista.
