Olen viimeisten viikkojen aikana saanut kokea käytännössä, miten Elinkeinoelän Keskusliiton (EK) salainen käsikirja lakkojen murtamiseksi toimii. Käsikirja vaikuttaa ensilukemalla tai kokemalla ummehtuneelta ja hyvin vanhanaikaiselta. Voisi jopa sanoa, että se on vintagea, jota en olisi enää halunnut löytää.
Vartijoita lakkotapahtumissa
Sata vuotta sitten Vientirauha keräsi pohjanmaalta talonpoikia murtamaan teollisuuslaitosten lakkoja. Samaan aikaan lakkoja vartioivat paikallisen suojeluskunnan miehet. Tänä päivänä suojeluskunta on vaihtunut Securitaksen vartijoihin, jotka on asetettu ammattikorkeakoulujen kampusten reunoille vahtimaan korkeasti koulutettujen työntekijöiden karnevaalihenkisiä lakkotapahtumia sekä estämään lakkolaisten tulemisen työnantajan omistamalle tontille.
Työnantajan sopimusneuvotteluja koskevat viestit kuulostavat löydetyn Itä-Euroopan kansandemokratioiden syntyhistoriasta. Kun lupaat ottaa yhdeltä pois 1 000 euroa ja jakaa sen jälkeen 100 euroa 10 hengelle, niin menetät vaaleissa yhden äänen ja saat 10 ääntä lisää. Käsikirjassa tämä on luvussa hajota ja hallitse. Nyt yksittäisiä työntekijöitä hämätään epämääräisillä palkankorotuslupauksilla leikkaamalla ne kollegan palkasta.
Onneksi meillä on tarjota parempi lääke, mikä on toiminut hyvinvointialueiden puolella: palkkaharmonisaatio siten, että kenenkään palkka ei laske ja samaan aikaan alemmat palkat nousevat.
Lakkojen vaikutusten vähättely
Kun Suomessa perustettiin ensimmäisiä työväenyhdistyksiä, työnantajat olivat mukana rahoittamassa niitä. Ideana oli ostaa työväki työnantajan puolelle. Kun tämä ei edes silloin onnistunut, lakonmurtajan käsikirjasta löytyy nyt luku ammattiyhdistysliikkeen talouden lamauttaminen. Tämä tehdään lakkauttamalla jäsenmaksujen työantajaperintä. Onneksi temppu jää meidän osaltamme tussahdukseksi, sillä järjestön talous ei tähän kaadu, eikä lakkokassa kalpene.
Käsikirjasta löytyy myös kohta lakkojen vaikutukset. Siinä jätetään työnantajalle valittavaksi kaksi vaihtoehtoa. Teollisuuden puolella pitää liioitella kansakunnalle aiheutuvia tappiota. Mitä enemmän miljoonia euroja saadaan uutisiin niin sitä parempi. Toinen vaihtoehto on suunnattu meidän sektorillemme. Siinä vähätellään lakkojen vaikutuksia. Kuinka opetus jatkuu normaalisti, vaikka opettajat eivät ole paikalla. Mitä opetusta se on, jos opettaja ei opeta?
Myös sekavalla viestinnällä pistetään yksittäisen opettajan pää pyörälle. Häntä velvoitetaan tekemään lakon alle jääneet työt lakon jälkeen vetoamalla opiskelijoiden parhaaseen. Tosiasiassa lakko vaikuttaa aina ja sen on tarkoituskin aiheuttaa häiriötä normaalitilanteeseen. Yksi lakkopäivä ei vielä maailmaa kaada. Saattaahan joskus tärkeänä päivänä opettaja tai opiskelija olla myös sairaana.
Kuinka lakkoja murretaan -käsikirjasta ei löydy meille jaettua painettua versiota. Sisältö on koottu OAJ:n lakkovahtiin tulleiden viestien ja sinne jaettujen työnantajan ohjeiden pohjalta.
Eikä tässä vielä kaikki. Blogin osa 2 julkaistaan keskiviikkona 29. huhtikuuta.
Järjestöpäällikkö Kaj Raiskio on tutkinut Suomen historian väitöskirjassaan henkilöstön johtamista Yhtyneillä Paperitehtailla vuosien 1924–1969 välillä ja hän on ollut tekemässä järjestön lakkoja viimeisinä viitenä keväänä.
