Olen viimeisten viikkojen aikana saanut kokea käytännössä, miten Elinkeinoelän Keskusliiton (EK) salainen käsikirja lakkojen murtamiseksi toimii. Jatkan alkuviikosta julkaistun blogini teemalla kertomalla esimerkkejä työnantajan Kuinka lakkoja murretaan? -käsikirjasta. Sisältö on koottu OAJ:n lakkovahtiin tulleiden viestien ja sinne jaettujen työnantajan ohjeiden pohjalta.

Lakkoilevilta estetään pääsy esihenkilötehtäviin 

Sata vuotta sitten työntekijän piti kuulua työnantajan urheiluseuraan tai suojeluskuntaan päästäkseen esihenkilön asemaan. Työväen urheiluseuraan kuuluminen tai väärän puoleen näkyvä kannattaminen esti urakehityksen. Nyt kampuksilta tulee viestiä siitä, että esihenkilöille on suoraan sanottu, että lakkoilevilla ei ole enää mitään asiaa esihenkilön tehtäviin. Eli ammattiyhdistyksen toimintaan osallistuminen estää urakehityksen. Pahemman luokan syrjintää. 

Lupa lakkoiluun 

Jotain tuttua on historian ja nykyajan välillä. Lakot menevät yhä tänä päivänä työnantajien ihon alle. Kun työantaja sai tietää lakosta 100 vuotta sitten, niin he saattoivat kutsua jokaisen työntekijän yksi kerrallaan toimistoon. Heille esitettiin kysymys: osallistutko lakkoon. Jos vastaus oli myöntävä, sitä seurasi lopputili. Kun tieto tästä levisi jonoon, lakkohalukkuus mureni hyvin nopeasti.  

Painostus on edelleen osa käsikirjaa. Nyt kampuksilla on kaikunut vaatimukset omalle esihenkilölle tehtävistä poissaoloilmoituksista lakon ajaksi. Lailliseen lakkoon osallistumiseen pitäisi pyytää lupa.  Tämä toimi pakottaisi paljastamaan oma järjestäytyminen esihenkilölle. Ay-jäsenyys on kuitenkin vahvasti suojattu niin Suomen perustuslaissa kuin EU:n tietosuoja-asetuksessa. Ihme kun ei samalla vaadita tietoa siitä, mitä puoluetta äänesti viime vaaleissa. 

Eikä lakkojen murtamisen käsikirja tähän lopu. Vaikka yleensä vanhaa työehtosopimusta tulkitaan siihen asti, kunnes saadaan uusi sovittua, niin työnantaja on päättänyt itsenäisesti lakkauttaa osan pykälistä. Työnantaja on nyt kieltänyt ammattikorkeakoulujen työntekijöiden osallistumisen työajalla  ammattiyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin ja kokouksiin. 

Kuinka lakkoja murretaan? -käsikirjasta ei löydy meille jaettua painettua versiota. Sisältö on koottu OAJ:n lakkovahtiin tulleiden viestien ja sinne jaettujen työnantajan ohjeiden pohjalta.   

Järjestöpäällikkö Kaj Raiskio on tutkinut Suomen historian väitöskirjassaan henkilöstön johtamista Yhtyneillä Paperitehtailla vuosien 1924–1969 välillä ja hän on ollut tekemässä järjestön lakkoja viitenä keväänä peräjälkeen.