• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

KORONA-nettipääkuva-1170x536px.jpg

Koronavirus: Opetus poikkeusoloissa

Miten koronavirus vaikuttaa opettajien ja muiden OAJ:n jäsenten työhön? Kokoamme tälle sivulle vastauksia jäsenten huoliin ja kysymyksiin.

 

Opetus koronaviruksen aikana

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus antavat verkkosivuillaan tietoa ja ohjeita niin opettajille kuin koulutuksen järjestäjille. 

Ministeriön ohjeet

Opetushallituksen ohjeet

Turvallisuus ennen kaikkea!

Poikkeusoloihin on turvauduttu koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos viestii tilanteen etenemisestä, Työturvallisuuskeskus puolestaan ohjeistaa työpaikkoja koronavirusepidemian ehkäisemisestä.

THL:n tilannekatsaus

Työturvallisuuskeskuksen ohjeet

 

Lataa Koronavilkku puhelimeesi!

OAJ kannustaa jäseniään ottamaan Koronavilkun käyttöön. Koronavilkku on THL:n tuottama sovellus, jossa voit nimettömästi ilmoittaa, jos sinulla todetaan koronavirustartunta. Sovellus myös ilmoittaa, jos se arvioi sinun altistuneen virukselle.

koronavilkku.fi

Usein kysytyt kysymykset

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat herättäneet OAJ:n jäsenissä huolta ja kysymyksiä. Kokoamme OAJ:n vastauksia tälle sivulle. 

Valtioneuvosto on päättänyt, että perusopetuksessa syyslukukausi 2020 aloitetaan lähiopetuksessa.

OAJ vaatii ja vaikuttaa, että kouluarki saadaan käyntiin mahdollisimman turvallisesti ja että riskiryhmät huomioidaan.  

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

Paluu lähiopetukseen koronavirusepidemian aikana

Kokoamme OAJ:n vastauksia ja ohjeita tälle sivulle sitä mukaa, kun päätösten yksityiskohdat selviävät, ja viranomaiset julkaisevat omia ohjeitaan. 

 
1. Maan hallitus päätti palauttaa perusopetuksen lähiopetukseen. Voiko työnantaja määrätä opettajan takaisin työpaikalleen koronaviruksen aiheuttamasta terveysuhasta huolimatta?

Koska maan hallitus on päättänyt palauttaa lähiopetuksen peruskouluihin, etäopetus peruskoulussa ei ole enää mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajat palaavat kouluille hoitamaan opetustehtäviään.

 

2. Voidaanko koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat opettajat määrätä kouluille antamaan lähiopetusta?

Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Työsuojeluvaltuutettu on mukana tekemässä riskien kartoitusta ja vaarojen arviointia. Vaarojen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten opettajien terveydentila.

Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee viipymättä kääntyä asiassa sekä oman työsuojeluvaltuutettunsa että työterveyshuollon puoleen. Työterveyslääkäri voi tässä tilanteessa ottaa kantaa siihen, miten riskiryhmään kuuluvan opettajan tehtävät tulee järjestää lähiopetuksen aikana.

 

3. Onko raskaana olevan opettajan pakko palata lähiopetukseen?

Raskaana oleva opettaja ei terveysviranomaisten mukaan automaattisesti kuulu riskiryhmään. Raskaus tulee kuitenkin ottaa huomioon työpaikalla tehtävässä riskien ja vaarojen arvioinnissa.

Jos olet raskaana ja työturvallisuus aiheuttaa huolta, kannattaa olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja työterveyshuoltoon ja kertoa heille tilanteestasi. Lisäksi Kelasta voi selvittää mahdollisuutta aikaistaa äitiysvapaan alkamista.

 

4. Miten opetushenkilöstö suojataan työpaikalla?

Lähiopetusta antavan opetushenkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Työnantaja on vastuussa opettajien työturvallisuudesta myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Terveysviranomaiset ottavat viime kädessä kantaa siihen, onko opetustyössä tarpeellista käyttää suojavarusteita. Jos työskentely aiheuttaa huolta työturvallisuudesta, asiasta on syytä viipymättä keskustella työpaikan työsuojeluvaltuutetun, oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

 

5. Jos saan koronaan sopivia oireita, olenko kaksi viikkoa karanteenissa vai tulenko oireiden salliessa töihin, vaikka saatan olla vielä taudinkantaja?

Koronaepidemian aikainen ohje on, että vähänkin sairaana on oltava poissa töistä. Työnantaja ja työterveyshuolto antavat tarkempia ohjeita sairaustapauksista ja mahdollisista karanteeneista.

Jos jäät karanteeniin, selvitä työnantajasi kanssa, maksetaanko sinulle poissaolosi ajalta palkkaa vai Kelan korvaus.

Katso myös kysymys 7. Onko opettajalla oikeus palkkaan karanteenin ajalta?

 

6. Jos opettaja saa lähiopetuksen aikana koronaan sopivia oireita, testataanko hänet?

Terveydenhuollon viranomaiset päättävät, ketkä testataan mahdollisen koronaviruksen varalta. Ole yhteydessä työterveyshuoltoon.

 

7. Onko opettajalla oikeus palkkaan viranomaisen määräämän karanteenin ajalta?

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön karanteeniin enintään kuukauden ajaksi, jos todetun tai perustellusti epäillyn yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen, eikä taudin leviämistä voida estää muulla tavoin.

Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, joka on altistunut tai jonka on perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Työntekijä saa näiden tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta omavastuuaikaa.

Karanteeniin asetetuille henkilöille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Jos sinut määrätään karanteeniin, toimita päätös karanteenista työnantajallesi.

Jos työntekijä on terve ja työnantajan kanssa sovitaan terveysviranomaisen määräämän karanteenin ajalle etätöitä, työntekijälle maksetaan normaali palkka. Tartuntatautipäivärahaa ei tällöin makseta.

 

8. Voiko työnantaja määrätä opettajan tekemään työtehtäviä viranomaisen määräämän karanteenin aikana?

Jos työnantaja maksaa opettajalle palkkaa karanteenin ajalta ja opettaja on terve, opettaja on lähtökohtaisesti velvollinen tekemään työnantajan määräämiä tehtäviä kotoa käsin, jos olosuhteet kotona mahdollistavat etätöiden tekemisen. Työnantajan tulee tällöin järjestää työntekijälle etätöiden tekemiseen tarvittavat työvälineet.

Jos etätyön tekeminen kotona ei ole mahdollista, työnantaja voi järjestää opettajalle muun turvallisen työskentelytilan ja työvälineet etätöitä varten.

Työntekovelvoitetta ei ole silloin, kun opettajalle ei makseta palkkaa karanteenin ajalta, vaan opettaja saa poissaoloajalta täyden ansiokorvauksen Kelalta.

 
9. Pitääkö opettajan olla karanteenin aikana tavoitettavissa?

Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee opettajan olla työnantajan tavoitettavissa.

Jos työnantaja ei maksa karanteenin ajalta palkkaa, ei opettajalla ole työntekovelvoitetta ja tilanteessa menetellään samalla tavalla kuin muidenkin palkattomien vapaiden aikana.

 
10.  Miten toimitaan, jos työnantaja määrää opettajan jäämään kotiin varotoimena?

Jos ”karanteenin” määrää työnantaja eikä terveysviranomainen, työnantajan tulee maksaa opettajalle normaali palkka työpaikalta poissaolon aikana. Tällöin työnantaja yleensä sopii opettajan kanssa ytyötehtävien tekemisestä etänä.

Lomapäiviä voi käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.

 

11. Miten voin suojata riskiryhmään kuuluvaa lastani, kun palaan töihin lähiopetukseen?

Lain mahdollistamat vaihtoehdot ovat joko pyytää työnantajalta mahdollisuutta siirtyä toisiin tehtäviin tai olla poissa töistä ilman palkkaa. Huoli lapsen terveydestä kannattaa viipymättä ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja selvittää mahdollisuutta muunlaisiin työjärjestelyihin.

Työlainsäädäntö mahdollistaa olemaan poissa työstä pakottavista perhesyistä. Tällöin poissaolo on palkatonta. Työntekijän ja viranhaltijan on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työntekijän ja viranhaltijan on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Jos jäät pois töistä pakottavista perhesyistä, kannattaa selvittää Kelasta mahdollisuutta saada väliaikaista epidemiatukea. Lisätietoa asiasta on Kelan sivuilla.

Jos taas kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt lapsen pidettäväksi kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus saada Kelan tartuntatautipäivärahaa. Työntekijän tulee hakea tartuntatautipäivärahaa itse Kelalta.

 

12. Voiko huoltaja päättää, että oppilas ei tule kouluun?

Oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos lapsi suorittaa oppivelvollisuuttaan käymällä peruskoulua, lapsella on velvollisuus osallistua opetukseen, jos hänelle ei ole myönnetty tilapäistä vapautusta opetuksesta.

Oppilas voi olla poissa koulusta vain, jos huoltaja on anonut hänelle poissaololupaa ja opetuksen järjestäjä on myöntänyt luvan. Huoltajan pitää perustella syy, miksi oppilas on poissa koulusta ja luvan myöntäjä harkitsee, ovatko perustelut riittäviä.

Opetuksen järjestäjän on linjattava, pidetäänkö kunnassa perusteltuna syynä poissaoloon esimerkiksi sitä, jos oppilaan perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Näin toimimalla varmistetaan, että oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti.

Oppilaalle, jolle on annettu lupa olla poissa koulusta, ei järjestetä täksi ajaksi opetusta. Oppilaan pitää itse selvittää, mitä koulussa opiskellaan poissaolon aikana ja opiskella nämä asiat itsenäisesti.

Oppilaan huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas ei jää jälkeen opetuksesta. Jos oppilas on kouluun palattuaan kuitenkin jäänyt jälkeen opetuksessa, hänellä on oikeus saada tukiopetusta.

Jos oppilaan poissaololle  ei ole lainkaan anottu lupaa tai sitä ei ole myönnetty,  poissaolot ovat luvattomia. Opetuksen järjestäjän velvollisuus on seurata luvattomia poissaoloja ja ilmoittaa niistä huoltajalle.

Luvattomiin poissaoloihin on puututtava ja pyrittävä selvittämään niiden syy sekä ratkaisemaan syy niin, että oppilas palaa kouluun. Asian selvittämiseksi tehdään huoltajan lisäksi tarvittaessa yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden ja muiden viranomaisten kanssa.

 

13. Jos oppilas kuuluu riskiryhmään, onko hänellä oikeus jäädä kotiin ja saada silti opetussuunnitelman mukaista opetusta?

Jos riskiryhmään kuuluva oppilas ei voi palata kouluun, hänelle on mahdollista tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä. Oppilaalla on oikeus saada erityisjärjestelyt vain, jos oppilaan ei ole lääkärin todistuksen mukaan turvallista osallistua lähiopetukseen.

Opetusministeriö ohjeistaa asiasta seuraavasti:

”Vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla, eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä eikä niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus on hoitotasapainossa. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, palata kouluun tai varhaiskasvatukseen. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille.”

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Katso myös kysymys 14. Voidaanko opetusta toteuttaa edelleen etäopetuksena opetuksen järjestäjän omalla päätöksellä?

 

14. Voidaanko opetusta toteuttaa edelleen etäopetuksena opetuksen järjestäjän omalla päätöksellä?

Poikkeuslain voimassaolon päättyy 13. toukokuuta, ja perusopetus järjestetään 14. toukokuuta alkaen lähiopetuksena.

Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyttä, kunhan myös oppilaiden kanssa on läsnäoleva opettaja varmistamassa oppilaiden turvallisen opiskeluympäristön ja  osallistumisen opetukseen.

Perusopetuksessa kevään poikkeusolojen kaltainen etäopetus voisi tulla kyseeseen ainoastaan yksittäisen oppilaan kohdalla. Tällöin on kyse oppilaasta, jolle on terveydellisistä syistä tehtävä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Erityiset opetusjärjestelyt mahdollistavat, että oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetusta koskevissa laeissa säädetään, esimerkiksi kotona etäyhteyden välityksellä.

Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä edellä kerrotulla tavalla, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Huoltajalle on annettava myös muutoksenhakuohjeet päätöksestä.

Opettajalle tästä aiheutuva mahdollinen ylimääräinen työ tulee korvata sopimuksen lisätyöpykälän mukaisesti.

 

15. Voiko kunta sulkea päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen omalla päätöksellään?

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää koulujen, oppilaitosten tai päiväkotien sulkemisesta, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa.

Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi tällä perusteella päättää sulkea sellaisen päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen, jossa on paljon koronatartuntoja. Toimielin voi päättää sulkemisesta myös siinä tapauksessa, että kunnan alueella esiintyy niin runsaasti koronatartuntoja, että päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sulkeminen on välttämätöntä taudin leviämisen estämiseksi.

Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

 

16. Miten järjestän päiväkodissa tai koulussa väljemmät tilat tai pienemmät ryhmät, opetuksen omassa ryhmässä, koulukuljetukset, käsien pesun, siivoukset, kiertävän opettajan tunnit jne.?

Opetusministeriö on ohjeistanut, että ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa vältetään tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailua ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Välitunnit voidaan esimerkiksi porrastaa.

Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.

 

17. Miksi OAJ ei mene poliittiseen lakkoon vastustaakseen hallituksen päätöstä avata koulut?

Kaikkia viranhaltijoita koskee niin sanottu pysyvä työrauhavelvoite, eli hallituksen toimiin kohdistuvat poliittiset lakot ovat heidän kohdallaan laittomia. Näin on myös OAJ:n virkasuhteisten opettajien kohdalla. 

 

18. Sosiaalisessa mediassa liikkuu tietoa, että hallituksella ei ollut lain mukaista toimivaltaa avata kouluja, vaan päätöksen koulujen avaamisesta voivat tehdä ainoastaan aluehallintovirastot ja kunnat. Kenellä on oikeus päättää koulujen avaamisesta tai sulkemisesta? 

Valtioneuvosto on 14. toukokuuta päättänyt terveysviranomaisten tietojen pohjalta, että perusopetuksen järjestämiseen etäopetuksena ei ole enää perusteita. 

Kun etäopetukseen keväällä siirryttiin, päätöksen asiasta teki ensin hallitus ja sitten aluehallintovirastot.  Aluehallintovirastojen päätökset koulujen sulkemisesta ovat voimassa 13. toukokuuta asti. Niitä ei jatketa, koska hallitus on linjannut, että etäopetuksen jatkamiseen ei ole perusteita. 

Kunnat eivät voi päättää itsenäisesti jatkavansa koulujen etäopetusta, sillä niillä on perusopetuksen järjestämisvelvoite. Tämä tarkoittaa käytännössä lähiopetusta.  

13. toukokuuta jälkeen kuntien tartuntatautien torjunnasta vastaavat toimielimet voivat päättää oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta, jos toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Näin kunnissa toimittiin myös silloin, kun koronavirusepidemia lähti liikkeelle.  

 

19. Miten peruskoulun ja lukion yhteiset opettajat toimivat, jos lukiot jatkavat etäopetuksessa mutta perusopetuksessa palataan lähiopetukseen?

Opetusta annetaan lukujärjestykseen merkittyinä aikoina mahdollisimman tavalliseen tapaan. Opettaja opettaa yläkoulun oppilaita lähiopetuksessa ja lukion opiskelijoille etäopetus annetaan eri aikoina. Opetus ei voi tapahtua päällekkäin. 

 

20. Jos sairastun koronaan kesäloman aikana ja sairastan tautia 2–3 viikkoa, saanko korvauksia jostain tai voinko siirtää lomaani?

OAJ:n työelämäoppaassa on ohjeistettu, miten kannattaa toimia, jos sairastuu opetuksettomana aikana. 

Kesäkeskeytysjärjestelmässä olevat opettajat eivät voi siirtää kesälomaansa. Vuosityöajassa olevien opettajien vahvistettuja vapaajaksoja ei ole mahdollista siirtää. 

 

21. Miten sekä alakoulussa, yläkoulussa että lukiossa opettavat aineenopettajat neuvottelevat työnantajansa kanssa korvaukset etätyön ja lähityön yhtäaikaisesta tekemisestä? 

Lähiopetusta ja etäopetusta ei ole mahdollista tehdä yhtä aikaa. Lähiopetus annetaan normaalisti koululla oppilaiden läsnäollessa. Etäopetus lukioon voidaan antaa myös koulun tiloissa. Oppitunnit pidetään niille lukujärjestyksessä varattuna aikana. Nämä työt eivät voi olla päällekkäin, kuten eivät normaalioloissakaan. 

 

22. Kunnassani on päätetty, että harkinnanvaraisia virkavapaita ei myönnetä enää tänä keväänä. Voiko kunta toimia näin? 

Työnantajalla tulisi olla määriteltynä yhteisesti henkilöstön edustajan kanssa sovitut pelisäännöt harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämiseen. Jos näihin sovittuihin käytäntöihin halutaan tehdä muutoksia, tulee ne sopia henkilöstön edustajan kanssa uudelleen. 

Vaikka työnantajalla onkin asiassa harkintavalta, ei päätöksiä tule tehdä mielivaltaisesti. Työnantajan tulee käyttää harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisessä tasapuolisuuden, yhdenmukaisuuden, kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. 

Harkinnanvaraisten virkavapaiden syyt voivat olla moninaiset. Tässä tilanteessa on ehkä ymmärrettävää olla myöntämättä virkavapaata esimerkiksi lomamatkan takia. Sen sijaan pakottavat perhesyyt tai perheessä asuvan riskiryhmään kuuluvan henkilön suojaamiseksi anottu virkavapaa ovat sellaisia perusteita, joita työnantajan soisi harkitsevan toisin. Henkilöstöä tulee kohdella yhdenvertaisesti.

 

23. Kuka päättää, käyttääkö opettaja työssään suojavarusteita, kuten visiiriä, kasvomaskia tai suojakäsineitä?

Työterveyslaitoksen työnantajille antaman toimintaohjeen mukaan työnantajalla on velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään suojavarusteita, kuten kasvomaskeja tai visiireitä.

Työntekijöiden turvallisuus koronavirusepidemian aikana on varmistettava ensisijaisesti muilla toimenpiteillä, kuten pysyvällä omalla opetusryhmällä, etäopettajakokouksilla ja ruokailun porrastamisella.

Jos työnantaja arvioi, että suojavarusteet ovat tarpeen tästä huolimatta, työnantajan pitää hankkia työntekijöille tarvittavat suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on tällöin velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

 Opettaja saa käyttää työpaikalla suojavarusteita, vaikka työnantaja ei katsoisi niitä tarpeelliseksi. Työnantaja ei voi kieltää niiden käyttöä. Opettaja hankkii suojavarusteet tällöin itse, ellei työnantaja tässäkin tilanteessa halua tarjoata suojavarusteita niitä haluaville.

OAJ kannustaa jäseniään seuraamaan viranomaisten alueellisia suosituksia suojavarusteiden käytöstä ja noudattamaan niitä.

Työnantajan pitää suunnitella ennalta, kuinka päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa toimitaan, jos päivän aikana syntyy epäily koronatartunnasta. OAJ:n näkemyksen mukaan työnantajan pitää tarjota suojavarusteet mahdollisesti sairastuneelle oppilaalle ja häntä valvovalle opettajalle tai muulle henkilölle niin kauan, kun oppilas on paikalla. 

 

24. Onko mahdollista, että opettaja joutuu opettamaan osaa luokasta lähiopetuksena ja osaa etäopetuksena? Mitä opettajan tulee tehdä, jos työvelvoitteet näiden järjestelyjen ansiosta lisääntyvät?

Tällä hetkellä opetus järjestetään peruskouluissa lähtökohtaisesti lähiopetuksena.

Jos koko kurssin tai jakson opetus annetaan osalle oppilaista etänä, etäopetus on toteutettava niin, että se ei vie opettajalta enempää aikaa kuin näiden oppilaiden opettaminen lähiopetuksessa. Ei saa syntyä tilanteita, että opettaja esimerkiksi opettaa lähiopetuksessa päivät ja tarkastaa etäopetuksessa teetettyjä tehtäviä illat.

Yksittäisten poissa olevien oppilaiden on mahdollista seurata lähiopetustuntia esimerkiksi suoratoistona etänä. Pelkässä oppitunnin striimaamisessa ilman opettajan tekemää lisätyötä ei ole kyse varsinaisesta etäopetuksesta. Etäopetuksesta on kyse silloin, kun opettaja joutuu tekemään lisätyötä etäopetuksen valmistelussa ja teknisessä toteutuksessa.

Etäopetus lisää opettajan työmäärää huomattavasti, ja tällaisessa tilanteessa opettajalle kuuluu maksaa ylimääräisestä työstä. Opettajan kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja sopia korvauksesta työnantajan kanssa.

 

25. Onko opettajan pakko suostua opetuksensa suoratoistoon?

Työnantajan työjohto-oikeuteen kuuluu oikeus päättää mitä, miten, missä ja mihin aikaan työtä tehdään. Näin ollen opettaja ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä opetuksensa suoratoistosta.

Suoratoistettua opetusta ei lähtökohtaisesti tule tallentaa tai toistaa. Työnantaja ei voi velvoittaa opettajaa suoratoiston tallentamiseen.

Opetuksen suoratoiston käyttämisen on aina perustuttava välttämättömään tarpeeseen, kuten tilanteessa, jossa opetus ei poikkeuksellisesti ole järjestettävissä lähiopetuksena. Kun suoratoistoa käytetään työnantajan määräyksestä, työnantajan on järjestettävä suoratoiston toteuttamiseen tarvittavat välineet.

Opetuksen suoratoistoa on koronavirusepidemian aikana tarkoituksenmukaista käyttää lähinnä silloin, kun oppilas ei esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi osallistua lähiopetukseen tai kun terve oppilas on asetettu terveysviranomaisen päätöksellä karanteeniin. Tällöin opetuksen suoratoisto on toteutettava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätyötä opettajalle.

Muuten koronavirusepidemian aikana toimitaan sairauspoissaolotilanteissa kuten aikaisemminkin: jos oppilas on sairas, hän on poissa koulusta, selvittää ja tekee itsenäisesti poissaolon aikaiset tehtävät sekä saa tarvittaessa tukiopetusta, kun palaa takaisin kouluun.

Suoratoiston on oltava lähinnä tilapäinen ratkaisu niille, jotka eivät poikkeuksellisesti pysty osallistumaan lähiopetukseen. Laadukas etäopetus ei toteudu lähiopetusta suoratoistamalla. Suoratoistona ei anneta kontaktiopetusta, vaan oppilas ainoastaan seuraa opetusta. Suoratoistoa käytettäessä on hyväksyttävä, että opetuksen laatu ei vastaa lähiopetusta.

Opetuksen suoratoisto ei myöskään voi sitoa opettajaa pedagogisesti esimerkiksi luentotyyppiseen opetukseen, vaan opetus on voitava järjestää niin monipuolisesti kuin opettaja arvioi parhaaksi.

Jos esimerkiksi koko luokka on altistumisepäilyn vuoksi asetettu karanteeniin, opetus voidaan päättää järjestää kokonaan etäopetuksena.

Täysipainoinen etäopetus tarkoittaa sitä, että opettajalla on mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä ja olla tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan opetuksen aikana. Etäopetus ei onnistu, mikäli opettajalla on samanaikaisesti opetettavanaan lähiopetusryhmä.

jos koko kurssi tai jakso opetetaan osalle oppilaista suoratoistona ei voida sanoa, etteikö tästä muodostuisi lisätyötä. Lisätyö on etukäteen arvioitava ja korvattava opettajalle.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava tukiopetuksesta ja ohjauksesta poikkeustilanteen seurauksena.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Alta löydät OAJ:n työsuojeluvaltuutetuille lähettämät ohjeet asioista, jotka pitää työpaikoilla varmistaa ennen lähiopetukseen paluuta.

Tutustu myös 11.5. julkaistuihin yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa laadittuihin ohjeisiin täällä!

 
1. Koronaryhmän perustaminen

Opetuksen- ja varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulee olla työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmä, joka ottaa vastuun työhön paluun koordinoinnista liittyen erityisesti koronatartuntojen ehkäisyyn kouluissa ja päiväkodeissa.  

2. Riskiryhmiin kuuluvien huomiointi

Työnantajan on ennen koulujen avaamista ja varhaiskasvatuksen laajentamista kartoitettava, onko koulujen ja päiväkotien henkilöstössä riskiryhmiin kuuluvia.  Riskiryhmiin kuuluvat on määritellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Työnantajan tulee laatia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toimintaohjeet, miten riskiryhmiin kuuluvien kanssa menetellään. 

3. Käsihygienia

Työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa tieto, miten käsihygieniasta on huolehdittu kouluissa ja päiväkodeissa viranomaisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. 

4. Suojaimet

Koulun ja päiväkodin henkilöstöllä on halutessaan oikeus käyttää tarvittavia suojaimia esimerkiksi maskia ja hanskoja.  

5. Suojaetäisyys

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee määrittää, miten opetus ja varhaiskasvatus toteutetaan riittävän väljästi.

Väljyydestä ja tilaratkaisuista tulee antaa ohjeita ainakin seuraavissa tilanteissa: varhaiskasvatuksen ja lähiopetuksen antaminen, ulkoilemaan tai välitunnille siirtymiset ja siihen liittyvä pukeutuminen, ulkoilu ja välitunnit, ruokailu, luokkien ja ryhmien vaihtaminen päivän aikana, koulukuljetukset.

Opetuksen- ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee ohjeistaa huoltajia ja muita mahdollisia vierailijoita välttämään koulun- ja päiväkodin aluetta. Lasten ja oppilaiden tuominen ja hakeminen tulee järjestää ulkotiloissa.    

6. Tilojen käyttörajoitukset

Kouluissa on ohjeistettava, miten tilaratkaisut toteutetaan niin, että oppilaita on koulussa kerrallaan vähemmän ja opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Jos tämä ei ole mahdollista, kuinka toteutetaan viranomaisten edellyttämä väljyys ja miten opetusta esimerkiksi porrastetaan.

Tuntijakoasetuksen mukaisista tuntimääristä ei voida poiketa. Varhaiskasvatuksessa on pidettävä huoli siitä, että henkilöstöä tai lapsia ei siirrellä ryhmien ja toimipaikkojen välillä ja toiminta suositellaan järjestämään tavallista pienemmissä ryhmissä. 

7. Tuki psykososiaalisessa kuormituksessa

Työnantajan tulee huolehtia riittävästä tuesta esimiehille ja henkilöstölle psykososiaalisesti kuormittavassa tilanteessa.  

8. Toimintaohjeet koronan leviämisen varalta

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee ohjeistaa kouluja ja päiväkoteja, miten toimitaan, jos epäillään tai todetaan koronatartunta koulussa tai päiväkodissa.  

9. Siivous

Työnantajan on huolehdittava, että siivoushenkilökuntaa on riittävästi päiväkodeissa ja kouluissa paikalla.  

Valtioneuvosto on päättänyt, että varhaiskasvatuksessa palataan normaaliolojen lainsäädännön mukaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 14. toukokuuta 2020 alkaen. 

Valmiuslain soveltamisen päätyttyä kunnat eivät voi enää rajata varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen järjestämistä, vaan niitä tulee järjestää kuten ennen poikkeusoloja. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen turvalliseen järjestämiseen on kuitenkin annettu viranomaisten ohjeita, joita tulee noudattaa.

OAJ vaatii ja vaikuttaa, että päiväkotien arki saadaan käyntiin mahdollisimman turvallisesti ja että riskiryhmät huomioidaan.  
 
Löydät perustiedot päätöksestä sekä OAJ:n kannasta tästä uutisesta.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Työskentelen kunnallisen varhaiskasvatusyksikön johtajana. Meidät on ohjeistettu pitämään viikonloppuisinkin puhelinta auki ja olemaan tavoitettavissa. Korvauksesta ei ole ollut mitään puhetta. Ymmärrän tarpeen näin haastavana aikana, mutta onko oikein velvoittaa työntekijöitä olemaan jatkuvasti tavoitettavissa ilman sovittua korvausta?

Työnantaja ei voi velvoittaa päiväkodin johtajia olemaan jatkuvasti tavoitettavissa. Vaikka johtaja on viranhaltija, työtehtäviä tehdään vain säännöllisenä työaikana, jos ylityöstä ei ole sovittu.

Päiväkodin johtaja voidaan määrätä varallaoloon. Varallaolo tarkoittaa, että työntekijän pitää olla jonakin sovittuna aikana tavoitettavissa ja valmiudessa ryhtyä työtehtäviin sovitun ajan kuluessa. Jos varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, päiväkodin johtaja ei viranhaltijana saa kieltäytyä siitä.

Työnantajan velvollisuutena on selvittää, paljonko varallaoloaikaa on, ja huomioida varallaolosta johtuva kuormittuminen. Ketään ei siis voida määrätä olemaan jatkuvasti varalla.

Työnantaja ei voi velvoittaa varallaoloon ilman korvausta. Jos varallaolokorvauksesta ei ole sovittu, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen luottamusmieheen.

Työntekijää ei saa määrätä varallaoloon kesken viikoittaista vapaa-aikaa ilman hänen suostumustaan.

Näiden kriteerien pitää täyttyä varallaolon tapauksessa:

  1. keskeytymätön 35 tunnin vapaa-aika tulee pyrkiä antamaan sunnuntain yhteydessä mikäli mahdollista,
  2. päiväkodin johtajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Varallaolokorvauksen määrän, sen määräytymisperusteiden sekä varallaolo ehtojen on oltava etukäteen tiedossa, kun varallaolosta sovitaan.

Varallaolosta sovittaessa tulee edetä seuraavilla ohjeilla:

  • Ensin on sovittava työntekijän varallaolosta, siihen liittyvistä toimintaohjeista ja varallaolosta maksettavasta korvauksesta virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
  • Sen jälkeen sovitaan, mihin kellonaikoihin työntekijä on tavoitettavissa säännöllisen työaikansa ulkopuolella esimerkiksi työntekijöiden tai asiakkaiden puhelinsoittoja varten.

Jos jossain tilanteessa tarvitaan jatkuvaa päivystystä, työnantajan pitää sopia useamman työntekijän kanssa kiertävästä varallaolosta, jotta varallaolo ei kuormita liikaa yksittäistä työntekijää ja hänelle mahdollistetaan riittävästi vapaa-aikaa sekä arkena että viikonloppuna.

Jos varallaolon aikana tulee puhelinyhteydenottoja, siitä muodostuu korvattavaa ylityötä, koska puhelujen aikana työntekijä tekee työtä säännöllisen työaikansa ulkopuolella eikä ole varalla. Myös esimerkiksi sähköpostien tai tekstiviestien lukeminen ja puhelimen ääniviestien kuunteleminen katsotaan työn tekemiseksi.

Varallaolo voidaan sijoittaa vuorokausilevon ajalle. Jos vuorokausilepo ja varallaoloaika ovat päällekkäin ja työntekijä saa kesken vuorokausilevon yhteydenoton, työnteko keskeyttää vuorokausilevon. Tällöin työntekijälle tulee korvata saamatta jäänyt lepoaika.

Korvattavan lepoajan määrä on yhteydenoton ja siihen liittyneen työnteon vuoksi saamatta jäänyt lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava sellaisena aikana, jolloin työntekijä ei ole sidottu varallaoloon.

 

2. Valtioneuvosto suosittelee minimoimaan sosiaaliset kontaktit. Päiväkodin johtajana minulla on etätyöoikeus ja sopimuskin sitä varten tehtynä, ja koen, että tänä poikkeusaikana työni on mahdollista tehdä etänä. Kaupunki on kuitenkin määrännyt, että päiväkodin johtajan täytyy olla työpaikalla tekemässä työtänsä. Miksi?

Valtioneuvosto on määritellyt, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kuuluu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin aloihin. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että varhaiskasvatuksella on suuri merkitys yhteiskunnan toimivuudelle. Kriittisiin ammattialoihin kuuluminen ei tässä yhteydessä tarkoita riskiryhmään kuulumista.

Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuulu valta määrätä työntekopaikasta. Etätyöhön ei siis ole subjektiivista oikeutta, vaan sen tekemisestä sovitaan työnantajan kanssa. Vaikka sinulla olisi olemassa aiemmin tehty sopimus etätyön tekemisestä, voi työnantaja antaa tässä tilanteessa määräyksen, että sinun on tehtävä työtäsi työpaikalla.

Epätavallisesta tilanteesta johtuen työnantaja saattaa katsoa, että johtajan läsnäolo tukee varhaiskasvatuksen henkilöstöä, vahvistaa koko työyhteisön yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoimisen yllättäviin tilanteisiin ja viranomaisilta mahdollisesti tuleviin ohjeisiin.

 

3. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja alakouluikäisen, riskiryhmään kuuluvan lapsen vanhempi. Miten voin suojata lastani koronariskiltä, jos olen velvoitettu työskentelemään lähikontakteissa?

Tässä erittäin vaikeassa tilanteessa lain mahdollistamat vaihtoehdot ovat valitettavasti joko pyytää työnantajalta mahdollisuutta siirtyä etätöihin tai olla poissa töistä ilman palkkaa.

Huoli lapsen terveydestä kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja kysyä mahdollisuudesta siirtyä etätöihin. Jos etätyö ei ole mahdollista, voi työnantaja velvoittaa varhaiskasvatuksen opettajan tulemaan työpaikalle töihin.

Työsopimuslaki mahdollistaa olemaan poissa työstä pakottavista perhesyistä. Tällöin poissaolo on palkatonta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

 

4. Miten varhaiskasvatuksen henkilöstö suojataan työpaikalla? Saammeko suojavarusteita?

Varhaiskasvatuksen henkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Työnantaja on vastuussa opettajien turvallisuudesta työpäivän aikana myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Koronaepidemian aikaisissa poikkeusoloissa varhaiskasvatuksen henkilöstön kannattaa ehdottomasti pyytää työnantajalta tarpeellista suojavarustusta, jotta työ voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti.

Avin työsuojeluviranomainen on antanut tarkempia ohjeita siitä, millaisia työturvallisuustoimepiteitä työnantajilta vaaditaan koronavirustilanteessa:

Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta.

Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu.

Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt.

Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, esim. työssä, jossa on jatkuvaa henkilökontaktia, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Lähde: Avin työsuojelu

Jos työskentely aiheuttaa huolta työturvallisuudesta, asiasta on syytä puhua esimiehen kanssa. Lisäksi opettaja voi kääntyä työpaikkansa työsuojeluvaltuutetun puoleen.

 

5. Miten varmistutaan siitä, että me varhaiskasvatuksen opettajat emme sairastu koronavirukseen tai levitä sitä työpaikallamme? Ajaako OAJ meidän pääsyämme koronavirustestaukseen?

Työnantajan vastuulla on huolehtia henkilöstön työolosuhteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työterveyshuollon vastuulla on ohjeistaa toimet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi työssä.

Suomen hallitus on päättänyt, että Suomessa kasvatetaan koronaviruksen testauskapasiteettia. OAJ pitää tärkeänä, että myös varhaiskasvatuksen opettajia testattaisiin koronan varalta.

 

6. Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Jos saan koronaan sopivia oireita, olenko kaksi viikkoa karanteenissa vai tulenko oireiden salliessa muutaman päivän päästä töihin, vaikka saatan olla vielä taudinkantaja?

Koronaepidemian aikainen ohje on, että vähänkin sairaana on oltava poissa töistä. Työnantaja ja työterveyshuolto antavat tarkempia ohjeita sairastapauksista ja mahdollisista karanteeneista.

 

7. Työskentelen yksityisessä päiväkodissa ja työpaikallani suunnitellaan lomautuksia. Mitä minun olisi hyvä tietää asiasta?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolot vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti yksityisten päiväkotien toimintaan. Monet työnantajat ovat aloittaneet lomautukseen tähtäävät lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut.

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät joko toistaiseksi tai määräajaksi, mutta työsuhde ei pääty. Lomauttaminen on aina väliaikainen toimenpide. Lomauttamiseen on oltava työsopimuslain mukainen peruste.
 

Älä suostu "vapaaehtoiseen" lomautukseen

Joskus työnantajat yrittävät välttää tekemästä ikävää päätöstä lomauttamisesta ja keksivät harhaanjohtavia käsitteitä sille, että työntekijä luopuisi omista oikeuksistaan työnantajan eduksi. Tällainen työnantajan harhauttava toiminta on epäeettistä ja tuomittavaa.

Työnantajat saattavat puhua esimerkiksi "vapaaehtoisesta lomautuksesta", "säästövapaasta" tai "sankarivapaasta". Laki ei tunne näitä käsitteitä, vaan niissä on kyse palkattomasta virkavapaasta tai työlomasta työnantajan painostamana.

Älä suostu palkanmaksusi keskeyttämiseen ilman lomautusta, koska silloin voit menettää oikeutesi palkkaan tai työttömyyskorvaukseen.

 

Varhaiskasvatuksen opettajien yhteyshenkilö lomautusneuvotteluihin

Jos päiväkodin OAJ:hin kuuluvat opettajat eivät ole valinneet luottamusmiestä, joka edustaa heitä yhteistoimintalain mukaisesti, niin he voivat valita OAJ:hin kuuluvia opettajia edustavan yhteyshenkilön työnantajan ilmoittamaan lomautusneuvotteluun. Opettajien yhteyshenkilö saa neuvontaa sekä ohjausta OAJ:stä.

Työnantajat haluavat usein edetä neuvotteluissa ja tehdä päätöksiä nopeasti, mutta turhaan kiireeseen ei tarvitse lähteä mukaan.

Työpaikan yhteyshenkilön on tärkeää kuunnella tarkasti, mitä työnantaja esittää ja tehdä muistiinpanoja. Pyytäkää lisää tietoa, jos jotain jää epäselväksi. Ei kannata hyväksyä mitään, mistä ei ole varma.

Henkilöstön edustajien onkin tärkeää heti neuvottelujen alussa vaatia työnantajaa pitämään neuvotteluista pöytäkirjaa. Yt-neuvotteluissa on syytä pyytää kirjaamaan kaikki eriävät mielipiteet ja näkemykset neuvottelupöytäkirjaan.

Ilmoittaudu työpaikkasi yhteyshenkilöksi

Työpaikan yhteyshenkilö voi ilmoittaa yhteystietonsa OAJ:lle. Yhteyshenkilöt saavat lisätietoa yksityisen päiväkodin lomautustilanteesta työmarkkina-asiamies Timo Mäeltä tai OAJ:n lakimieheltä. Yhteydenotot: timo.maki@oaj.fi

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomautukset yksityisellä sektorilla.

 

8. Oulussa varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja vanhempia on ohjeistettu, että päiväkotiin saa tuoda lapsen lievästi flunssaisena koronaepidemian aikana. Mikä on OAJ:n näkemys tähän?

OAJ:n mukaan kuntien tulee toimia maan hallituksen linjauksen mukaisesti. Sosiaalisia kontakteja tulee pyrkiä mahdollisimman laajasti välttämään.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisesta työskentely-ympäristöstä. Työnantajan tulee tehdä jokaisessa päiväkodissa vaarojen arviointi ja arvioida, millaisia työturvallisuusriskejä syntyy, jos lievästi flunssaiset lapset tuodaan päiväkotiin.

Työnantaja on velvollinen huomioimaan myös sen, että osa työntekijöistä saattaa kuulua riskiryhmiin.

Olisi tärkeää pyytää kaupungin työsuojeluvaltuutettua selvittämään asiaa ja kaupungin antamaa ohjetta. Tarvittaessa asiasta voi olla yhteydessä aluehallintovirastoon.

 
9. Voiko kunta siirtää varhaiskasvatuksen opettajille vahvistettuja talvilomia koronavirusepidemian vuoksi?

Vahvistetun vuosiloman siirtäminen tai peruminen ei ole työehtosopimusmääräysten eikä vuosilomalain mukaan mahdollista tällaisesta syystä. Vuosilomaa voidaan siirtää vain työkyvyttömyystilanteissa. Talvilomat on annettava vahvistetun vuosilomalistan mukaisesti 30.4. mennessä.

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomat.

 

10. Milloin työnantajan on viimeistään ilmoitettava kesäloman ajankohta kunnissa työskenteleville varhaiskasvatuksen opettajille?

Työnantajan on kuultava työntekijää ennen kuin päättää vuosiloman ajankohdan. Kun työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, siitä on ilmoitettava työntekijälle tai viranhaltijalle viimeistään kuukautta ennen loman alkua ja vain poikkeustapauksissa viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on aina ehdoton pääsääntö. Jos kesäloman ajankohta esimerkiksi ajoittuu toukokuun alkuun, siitä on ilmoitettava viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

Kesäloma tulee antaa yhtäjaksoisena, ellei yhteisesti toisin sovita. Työnantajalla on oikeus työn käynnissä pitämiseksi jakaa se osa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantajan yksipuolinen oikeus jakaa kesäloma osiin voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Työnantaja ei voi muuttaa vahvistettua vuosilomaa yksipuolisesti. Työntekijän ei koskaan tarvitse keskeyttää lomaansa. Koronan aiheuttamilla poikkeusoloilla ei ole vaikutusta vuosiloman ilmoittamis- ja vahvistamismenettelyihin.

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomat.

 

11. Voiko työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies passittaa flunssaoireisen työntekijän kotiin? 

Koronavirustilanteen aikainen ohje on, että oireileva henkilö ei saa mennä töihin, vaikka oireet olisivat vähäisiä.

Työsuojeluvaltuutettu voi lähettää flunssaoireisen työntekijän kotiin tietyin edellytyksin.  Työsuojelun valvontalain mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä silloin, jos oireet selkeästi viittaavat koronaan ja henkilö työskentelee kontaktissa muiden työntekijöiden kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle. Sairastunutta tulee kehottaa poistumaan työpaikalta ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon. Koronavirustartuntaa epäiltäessä ei tule mennä suoraan vastaanotolle. 

Luottamusmiehellä ei ole vastaavaa lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää työtä, mutta luottamusmes voi kehottaa sairastunutta lähtemään kotiin, kuten voivat muutkin työpaikan työntekijät. 

 

12. Olen huolissani useamman kaupungin linjauksesta alkaa sulkea päiväkoteja ja yhdistelemään niitä isommiksi ryhmiksi. Työnantajani sulki varhaiskasvatuksen yksikkömme ja siirsi meidät toiseen taloon. Nyt meitä on samassa ryhmässä 13 alle 3-vuotiasta lasta ja 6 kasvattajaa. Täyttääkö työnantaja velvollisuutensa huolehtia työntekijöidensä terveydestä?

On kaikkien etu, että lapsia on epidemian aikana varhaiskasvatuksessa mahdollisimman vähän. Tämän takia myös työnantajien on pidettävä huolta siitä, että lapsiryhmät pysyvät mahdollisimman pieninä. Ryhmiä ei siis pidä tässä tilanteessa millään verukkeella yhdistää.

Koronaviruksen tarttumisen riskiä pienennetään pitämällä sosiaaliset kontaktit mahdollisimman vähäisinä, kun lapset eivätkä myöskään aikuiset ryhmissä vaihdu tilanteiden muuttuessa. Tämä suojelee varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, lapsia ja heidän huoltajiaan tartunnoilta ja varmistaa sen, että yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevät pystyvät olemaan töissä eikä heitä sairastu liian useita samaan aikaan.

OAJ näkee tärkeänä, että kunnat tai muut varhaiskasvatuksen järjestäjät eivät ala tässä tilanteessa yhdistelemään yksiköitä tai ryhmiä. Olemme tuoneet kantaamme esille ja toivomme, että viesti menee mahdollisimman nopeasti perille kaikille työnantajille.

Olemme olleet yhteydessä päättäjiin ja toivomme hallitukselta niin selkeää linjausta varhaiskasvatuksen ryhmien yhdistämisestä, että sitä ei ole mahdollista tulkita kunnissa omalla tavalla.

Opetusministeriö on ohjeistanut, että varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa tulee välttää tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat lähiopetuksen rajoitukset olivat voimassa 13. toukokuuta 2020 asti.

14. toukokuuta 2020 alkaen näissä oppilaitoksissa on ollut mahdollista palata lähiopetukseen hallitusti ja porrastetusti.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Voidaanko opetus lukiossa antaa kevään poikkeuslainsäädännön ja lähiopetuksen rajoitusten päätyttyä edelleen etäopetuksena?

Lähiopetusten rajoitusten ja poikkeustilasäädösten päätyttyä lukioissa toimitaan normaaliolojen lainsäädännön ja paikallisten terveysviranomaisten päätösten mukaisesti. Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen järjestämisestä ja järjestämistavoista koulutuksen järjestämisluvassa määrätyin ehdoin.

Lain perusteluiden mukaan opetusta on mahdollista antaa myös etäopetuksena, mutta lähiopetus on lähtökohtainen opetuksen järjestämismuoto. Nuorille tarkoitetussa koulutuksessa koulutukselle säädettyjen tavoitteiden ei voida katsoa toteutuvan täysimääräisesti pelkässä etäopetuksessa. Lukiokoulutukseen kuuluvat olennaisesti ryhmässä toimiminen, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

Koulutuksen järjestäjän on opintoja järjestäessään huolehdittava koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että opiskelijan edellytykset oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen eivät vaarannu.

 

2. Onko opettajan pakko suostua opetuksensa suoratoistoon?

Työnantajan työjohto-oikeuteen kuuluu oikeus päättää mitä, miten, missä ja mihin aikaan työtä tehdään. Näin ollen opettaja ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä opetuksensa suoratoistosta.

Suoratoistettua opetusta ei lähtökohtaisesti tule tallentaa tai toistaa. Työnantaja ei voi velvoittaa opettajaa suoratoiston tallentamiseen.

Opetuksen suoratoiston käyttämisen on aina perustuttava välttämättömään tarpeeseen, kuten tilanteessa, jossa opetus ei poikkeuksellisesti ole järjestettävissä lähiopetuksena. Kun suoratoistoa käytetään työnantajan määräyksestä, työnantajan on järjestettävä suoratoiston toteuttamiseen tarvittavat välineet.

Opetuksen suoratoistoa on koronavirusepidemian aikana tarkoituksenmukaista käyttää lähinnä silloin, kun oppilas ei esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi osallistua lähiopetukseen tai kun terve oppilas on asetettu terveysviranomaisen päätöksellä karanteeniin. Tällöin opetuksen suoratoisto on toteutettava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätyötä opettajalle.

Muuten koronavirusepidemian aikana toimitaan sairauspoissaolotilanteissa kuten aikaisemminkin: jos oppilas on sairas, hän on poissa koulusta, selvittää ja tekee itsenäisesti poissaolon aikaiset tehtävät sekä saa tarvittaessa tukiopetusta, kun palaa takaisin kouluun.

Suoratoiston on oltava lähinnä tilapäinen ratkaisu niille, jotka eivät poikkeuksellisesti pysty osallistumaan lähiopetukseen. Laadukas etäopetus ei toteudu lähiopetusta suoratoistamalla. Suoratoistona ei anneta kontaktiopetusta, vaan oppilas ainoastaan seuraa opetusta. Suoratoistoa käytettäessä on hyväksyttävä, että opetuksen laatu ei vastaa lähiopetusta.

Opetuksen suoratoisto ei myöskään voi sitoa opettajaa pedagogisesti esimerkiksi luentotyyppiseen opetukseen, vaan opetus on voitava järjestää niin monipuolisesti kuin opettaja arvioi parhaaksi.

Jos esimerkiksi koko luokka on altistumisepäilyn vuoksi asetettu karanteeniin, opetus voidaan päättää järjestää kokonaan etäopetuksena.

Täysipainoinen etäopetus tarkoittaa sitä, että opettajalla on mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä ja olla tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan opetuksen aikana. Etäopetus ei onnistu, mikäli opettajalla on samanaikaisesti opetettavanaan lähiopetusryhmä.

jos koko kurssi tai jakso opetetaan osalle oppilaista suoratoistona ei voida sanoa, etteikö tästä muodostuisi lisätyötä. Lisätyö on etukäteen arvioitava ja korvattava opettajalle.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava tukiopetuksesta ja ohjauksesta poikkeustilanteen seurauksena.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset olivat voimassa 13. toukokuuta 2020 asti.

14. toukokuuta 2020 alkaen näissä oppilaitoksissa on ollut mahdollista palata lähiopetukseen hallitusti ja porrastetusti.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset olivat voimassa 13. toukokuuta 2020 asti.

14. toukokuuta 2020 alkaen näissä oppilaitoksissa on ollut mahdollista palata lähiopetukseen hallitusti ja porrastetusti.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Ammattikorkeakoulujen terveysalan opettajat voidaan määrätä hoitotyöhön, kun valmiuslaki on voimassa. Silloin heidän palkkansa laskee. Mistä kompensaatio? Tulevatko ammattikorkeakoulut tässä vastaan? Entä kuka opettaa opiskelijoita?

Kun valmiuslaki on voimassa, TE-toimisto voi antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräyksen. Työmääräyksen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta. Kyseessä on velvollisuus, jonka tahallisesta tai tuottamuksellisesta laiminlyönnistä on säädetty rikosoikeudellinen seuraamus.

Työmääräys annetaan enintään kahdeksi viikoksi ja se voidaan uusia kerran. Jos opettaja sää työmääräyksen, hän on työvelvollisuussuhteessa siihen työnantajaan, jonka johdon ja valvonnan alaiseksi TE-toimisto hänet määrää.

Työvelvollisuussuhteen ehdot, kuten palkka ja työaika, määräytyvät tehtävän työn perusteella. Jos työvelvollisuuden piirissä oleva opettaja määrätään työvelvoitetyöhön palkallisen kesäkeskeytyksen tai vapaajakson aikana, on opettajalla oikeus opettajan palkan lisäksi
myös työvelvoitetyön mukaiseen palkkaan.
 
Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä.
 
Ammattikorkeakoulun tehtävä on ratkaista se, miten opiskelijoiden opetus- ja ohjaus toteutetaan opettajan mahdollisen työvelvoitteen aikana.
 
 
2. Pitääkö opettajan tehdä tässä tilanteessa  erillinen etätyösopimus?

Opettajan ei tarvitse tehdä erillistä etätyösopimusta. Opetustyö jatkuu normaalin työajan puitteissa normaalilla palkalla. 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset olivat voimassa 13. toukokuuta 2020 asti.

14. toukokuuta 2020 alkaen näissä oppilaitoksissa on ollut mahdollista palata lähiopetukseen hallitusti ja porrastetusti.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Voidaanko taiteen perusopetuksessa, kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä järjestää opetusta etänä?

Kyllä voidaan – mitään kategorista estettä tälle ei ole. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa ohjeissaan, että esimerkiksi taiteen perusopetus suositetaan järjestettävän mahdollisimman laajalti lähiopetusta korvaavilla vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten etäopiskeluna tai erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen avulla.

Myös KT on ohjeistanut koulutuksen järjestäjiä, että jos opetusta on poikkeustilanteessakin mahdollista järjestää esimerkiksi etäopetusjärjestelyin, voi koulutuksen järjestäjä niin tehdä.

 

2. Mistä kansalaisopiston työsuhteessa oleva tuntiopettaja saa korvauksen menettämistään tuloista nyt, kun osa kansalaisopistojen tuntiopetuksesta keskeytetään? Entä taiteen perusopetus ja tuntiopettajien palkanmaksu siellä? 

Työnantajan tulisi tarjota tuntiopettajalle ensisijaisesti mahdollisuutta etäopetuksen antamiseen ja sitä kautta opetustuntien ja palkanmaksun säilyttämiseen.

Jos tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi opetettavan kurssin sisällön vuoksi) ja työn tekeminen estyy, työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos tuntiopetuksesi on kokonaan estynyt, ilmoittaudu heti ensimmäisten tuntien tultua peruutetuksi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimistolle tulee toimittaa työnantajan todistus siitä, että työnteko on estynyt. Opettajien työttömyyskassan sivuilla on tarkempaa ohjeistusta asiassa.

Jos olet jo aiemmin saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa, sinun tulee toimia työttömyyskassan antamien ohjeiden mukaisesti.

 

3. Pitääkö opettajan tehdä tässä tilanteessa  erillinen etätyösopimus?

Opettajan ei tarvitse tehdä erillistä etätyösopimusta. Opetustyö jatkuu normaalin työajan puitteissa normaalilla palkalla. 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautus tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti, mutta palvelussuhde pysyy muutoin voimassa. OAJ:n verkkosivujen työelämäoppaasta löydät runsaasti tietoa lomautuksista - esimerkiksi lomautuksen perusteista, lomautusmenettelystä sekä työntekijän velvollisuuksista lomautusten aikana. 

Työelämäopas: Lomautukset

 

Yksityisen sektorin lomautussäännökset ovat muuttuneet

Yksityisen sektorin lomautussäännökset ovat muuttuneet määräajaksi 1.4.2020–31.12.2020. Työsopimuslakia ja yritysten yhteistoimintalakia on muutettu niin, että yksityisen sektorin yritykset voivat lomauttaa henkilöstöään nopeammin ja joustavammin koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin aikana.

Nämä poikkeusajan lakimuutokset ovat voimassa vain 1.4.2020–31.12.2020. Ne työnantajat, joiden palveluksessa on alle 20 henkilöä, eivät ole velvollisia noudattamaan yhteistoimintalakia.

 

1.4.2020–31.12.2020 lomautusmenettely voidaan toteuttaa yksityisellä sektorilla seuraavasti:

Lomauttamiselle tulee aina olla työsopimuslain mukainen peruste

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät toistaiseksi tai määräajaksi, mutta työsuhde pysyy edelleen voimassa. 

Lomauttamiseen on edelleen oltava työsopimuslain mukainen peruste. Tämä tarkoittaa, että työn täytyy vähentyä olennaisesti ja pysyvästi, jotta henkilöstöä voidaan lomauttaa.

Määräaikaisessa lomautuksessa työn täytyy vähentyä tilapäisesti enintään 90 päiväksi.

Lomautusmenettely poikkeuslakien voimassa ollessa
  • Yrityksen yhteistoimintalain mukainen vähimmäisneuvotteluaika lomautuksista on 5 päivää.
  • Jos työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan yhteistoimintalakia. Työnantajan tulee kuitenkin antaa työntekijöille ennakkoselvitys lomautuksesta ja kuulla heitä ennen lomautuspäätöksen tekemistä.
  • Poikkeuslakien voimassa ollessa lomautusoikeus koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia.
  • Määräaikaisella työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan lomautuksen aikana ja oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta.

Lomautusilmoitusaika poikkeuslakien voimassa ollessa

Lomautuspäätöksen jälkeen työnantajan tulee antaa työntekijälle henkilökohtaisesti lomautusilmoitus.

Poikkeuslakien voimassa ollessa lomautusilmoitusaika on 5 päivää yksityisissä päiväkodeissa sekä Avaintyönantajat Avainta ry:hyn järjestäytyneissä oppilaitoksissa. Muiden yksityisten oppilaitosten osalta noudatetaan työehtosopimuksen mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.

Lomautusilmoitusajalta työntekijä saa normaalin palkan.

 

2. Työskentelen yksityisessä päiväkodissa ja työpaikallani suunnitellaan lomautuksia. Mitä minun olisi hyvä tietää asiasta?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolot vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti yksityisten päiväkotien toimintaan. Monet työnantajat ovat aloittaneet lomautukseen tähtäävät lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut.

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät joko toistaiseksi tai määräajaksi, mutta työsuhde ei pääty. Lomauttaminen on aina väliaikainen toimenpide. Lomauttamiseen on oltava työsopimuslain mukainen peruste.
 

Älä suostu "vapaaehtoiseen" lomautukseen

Joskus työnantajat yrittävät välttää tekemästä ikävää päätöstä lomauttamisesta ja keksivät harhaanjohtavia käsitteitä sille, että työntekijä luopuisi omista oikeuksistaan työnantajan eduksi. Tällainen työnantajan harhauttava toiminta on epäeettistä ja tuomittavaa.

Työnantajat saattavat puhua esimerkiksi "vapaaehtoisesta lomautuksesta", "säästövapaasta" tai "sankarivapaasta". Laki ei tunne näitä käsitteitä, vaan niissä on kyse palkattomasta virkavapaasta tai työlomasta työnantajan painostamana.

Älä suostu palkanmaksusi keskeyttämiseen ilman lomautusta, koska silloin voit menettää oikeutesi palkkaan tai työttömyyskorvaukseen.

 

Varhaiskasvatuksen opettajien yhteyshenkilö lomautusneuvotteluihin

Jos päiväkodin OAJ:hin kuuluvat opettajat eivät ole valinneet luottamusmiestä, joka edustaa heitä yhteistoimintalain mukaisesti, niin he voivat valita OAJ:hin kuuluvia opettajia edustavan yhteyshenkilön työnantajan ilmoittamaan lomautusneuvotteluun. Opettajien yhteyshenkilö saa neuvontaa sekä ohjausta OAJ:stä.

Työnantajat haluavat usein edetä neuvotteluissa ja tehdä päätöksiä nopeasti, mutta turhaan kiireeseen ei tarvitse lähteä mukaan.

Työpaikan yhteyshenkilön on tärkeää kuunnella tarkasti, mitä työnantaja esittää ja tehdä muistiinpanoja. Pyytäkää lisää tietoa, jos jotain jää epäselväksi. Ei kannata hyväksyä mitään, mistä ei ole varma.

Henkilöstön edustajien onkin tärkeää heti neuvottelujen alussa vaatia työnantajaa pitämään neuvotteluista pöytäkirjaa. Yt-neuvotteluissa on syytä pyytää kirjaamaan kaikki eriävät mielipiteet ja näkemykset neuvottelupöytäkirjaan.

Työelämäopas: Yt-menettely

Työelämäopas: Luottamusmiehen muistilista yt-neuvotteluissa

 

Ilmoittaudu työpaikkasi yhteyshenkilöksi

Työpaikan yhteyshenkilö voi ilmoittaa yhteystietonsa OAJ:lle. Yhteyshenkilöt saavat lisätietoa yksityisen päiväkodin lomautustilanteesta työmarkkina-asiamies Timo Mäeltä tai OAJ:n lakimieheltä. Yhteydenotot: timo.maki@oaj.fi 

 
3. Miten toimin, jos minut lomautetaan työstäni?

OAJ:n jäsenten on mahdollista hakea lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Lue ohjeet Opettajien työttömyyskassan sivuilta.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta.

Jos lomautuksesi kestää kaksi viikkoa lyhyemmän ajan, hae ansiopäivärahaa aikaisintaan lomautuksen viimeisenä päivänä.

Tutustu myös kohdan Koronavirus ja varhaiskasvatus kysymykseen lomautuksista yksityisissä päiväkodeissa.

 

4. Minut on lomautettu määräajaksi. Lomautusilmoitus on annettu, mutta lomautus ei ole vielä alkanut. Työnantaja tarjoaa minulle kahden viikon määräaikaista työtä lomautuksen ajalle. Miten minun kannattaa toimia?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisesti.

 

5. Määräaikainen lomautukseni on alkanut. Työnantajani tarjoaa minulle työtä kesken lomautuksen. Miten toimin?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten  voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisesti.

 

6. Pitääkö minun ottaa lomautuksen aikana vastaan toistuvia lyhyitä työmääräyksiä ja kuinka lyhyellä varoitusajalla minun on suostuttava työhön?

Lyhytkin tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, jotta säilytät oikeutesi  työttömyyspäivärahaan.

 

7. Minut on lomautettu kahdeksi kuukaudeksi. Kesken lomautuksen työnantaja tarjoaa minulle osa-aikatyötä kuukaudeksi. Pitääkö minun suostua osa-aikatyöhön?

Myös osa-aikatyö kannattaa ottaa vastaan, jotta et menetä oikeutta työttömyyspäivärahaan. Osa-aikatyön määrästä riippuen saatat olla oikeutettu palkan lisäksi soviteltuun työttömyyspäivärahaan.

 

8. Kuinka lyhyellä varoitusajalla tarjottu työ täytyy ottaa vastaan?

Lainsäädännössä ei ole säädetty minimiaikaa, mutta siitä on saatettu sopia yhteistoimintaneuvotteluissa. Työttömyysturvalain näkökulmasta työntekijän tulee olla lomautuksen aikana valmis ottamaan työtä vastaan.

 

9. Minut on lomautettu määräaikaisesta työsuhteestani, mutta olen saanut lomautuksen aikana uuden työpaikan. Voinko irtisanoutua vanhasta työsuhteestani ja millä irtisanomisajalla?

Voit irtisanoutua työsuhteestasi lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa.

 

10. Jos olen työllistynyt lomautuksen aikana toisen työnantajan palvelukseen, tarvitseeko minun ottaa lomauttaneen työnantajan tarjoama työ vastaan?

Et ole velvollinen ottamaan tarjottua työtä vastaan, vaan voit jatkaa lomautusilmoituksen mukaisen lomautuksen ajan työtä uuden työnantajan palveluksessa. Uusi työsuhde sinulla on mahdollista irtisanoa viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

 

11. Kertyykö minulle vuosilomaa lomautuksen aikana?

Vuosilomaa kertyy jokaisen lomautusjakson 30 ensimmäiseltä päivältä.

 

12. Voinko käyttää työpuhelintani lomautuksen aikana?

Työvälineiden käytöstä lomautuksen aikana tulee erikseen sopia työnantajan kanssa.

 

13. Miten minun tulee toimia, jos työnantaja peruuttaa lomautuksen?

Jos sinut on lomautettu toistaiseksi, työnantajan tulee ilmoittaa työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ennen työn alkamista. Määräaikaisessa lomautuksessa vastaavanlaista määräaikaa ei ole, vaan olet velvollinen ottamaan tarjotun työn vastaan, kun työnantaja on peruuttanut lomautuksen.

 

14. Voiko työnantaja siirtää lomautustani myöhemmäksi sillä perusteella, että työnantaja tarvitseekin minut töihin aikaisemmin sovitun lomautuksen ajaksi?

Työsopimuslaki ei mahdollista lomautuksen siirtämistä myöhemmäksi, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi asiasta erikseen. Jos työnantajalle tulee myöhemmin uusi lomautustarve, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

 

15. Miten lomautus vaikuttaa vuosilomani kertymiseen?

Yksityisellä sektorilla (SOSTES) noudatetaan vuosilomalakia. Kun vuosilomaan oikeuttavia työssäolokuukausia lasketaan, huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi muun muassa lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautus tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti, mutta palvelussuhde pysyy muutoin voimassa. OAJ:n verkkosivujen työelämäoppaasta löydät runsaasti tietoa lomautuksista - esimerkiksi lomautuksen perusteista, lomautusmenettelystä sekä työntekijän velvollisuuksista lomautusten aikana. 

Työelämäopas: Lomautukset

 
2. Mistä löydän tietoa kuntien lomautuksista?

OAJ seuraa opetusalan lomautustilannetta ja kokoaa tälle sivulle listaa kunnista, joissa lomautukset ovat ajankohtaisia.

Kuntien lomautussäännöistä löydät tietoa OAJ:n työelämäoppaasta.

 
3. Miten toimin, jos minut lomautetaan työstäni?

OAJ:n jäsenten on mahdollista hakea lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Lue ohjeet Opettajien työttömyyskassan sivuilta.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta.

Jos lomautuksesi kestää kaksi viikkoa lyhyemmän ajan, hae ansiopäivärahaa aikaisintaan lomautuksen viimeisenä päivänä.

Tutustu myös kohdan Koronavirus ja varhaiskasvatus kysymykseen lomautuksista yksityisissä päiväkodeissa.

 

4. Miten minun tulee toimia, jos työnantaja peruuttaa lomautuksen?

Jos olet saanut lomautusilmoituksen, mutta lomautus ei ole vielä alkanut, työskentely jatkuu normaalisti. Jos lomautus on alkanut ja sinut on lomautettu toistaiseksi, työnantajan tulee ilmoittaa lomautuksen päättymisestä vähintään seitsemän päivää ennen työn alkamista.

Määräaikaisen lomautuksen osalta vastaavaa määräaikaa ei ole. Sinun kannattaa kuitenkin sopia työhön paluusta ja ottaa tarjottu työ vastaan, koska muuten voit menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan. Lomautus päättyy, kun palaat työhön.

 

5. Voiko työnantaja siirtää lomautustani myöhemmäksi sillä perusteella, että työnantaja tarvitseekin minut töihin aikaisemmin sovitun lomautuksen ajaksi?

Kunnan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on lainsäädännöstä poiketen sovittu mahdollisuudesta lomautuksen siirtämiseen. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen ajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi.

Lomautuksen ajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantajalle tulee myöhemmin uusi lomautustarve, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa lomautusilmoituksen antamisen osalta uutta kuukauden ilmoitusaikaa.  

 

6. Minut on lomautettu määräajaksi. Lomautusilmoitus on annettu, mutta lomautus ei ole vielä alkanut. Työnantaja tarjoaa minulle kahden viikon määräaikaista työtä lomautuksen ajalle. Miten minun kannattaa toimia?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus alkaa työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisena.

Koska työnantaja on tarjonnut sinulle työtä lomautusilmoituksen aikana, työnantaja voi siirtää lomautuksen ajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen ajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantajalle tulee uusi lomautustarve myöhemmin, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa lomautusilmoituksen antamisen osalta uutta kuukauden ilmoitusaikaa.

 

7. Määräaikainen lomautukseni on alkanut. Työnantajani tarjoaa minulle työtä kesken lomautuksen. Miten toimin?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisena.

 

8. Pitääkö minun ottaa lomautuksen aikana vastaan toistuvia lyhyitä työmääräyksiä ja kuinka lyhyellä varoitusajalla minun on suostuttava työhön?

Lyhytkin tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, jotta säilytät oikeutesi työttömyyspäivärahaan.

 

9. Minut on lomautettu määräaikaisesta palvelussuhteestani, mutta olen saanut lomautuksen aikana uuden työpaikan. Voinko irtisanoutua vanhasta työsuhteestani ja millä irtisanomisajalla?

Voit irtisanoutua vanhasta palvelussuhteestasi lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tai viranhaltijan tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

 
10. Jos olen työllistynyt lomautuksen aikana toisen työnantajan palvelukseen, tarvitseeko minun ottaa lomauttaneen työnantajan tarjoama työ vastaan?

Et ole velvollinen ottamaan tarjottua työtä vastaan, vaan voit jatkaa ilmoitetun lomautuksen ajan työtä normaalisti uuden työnantajan palveluksessa.

Jos haluat irtisanoutua uudesta työstäsi, sinun on mahdollista irtisanoa uusi työsuhde viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Jos uusi työ on virkasuhteinen, noudatetaan 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, ellei toisin sovita.

 

11. Kertyykö minulle vuosilomaa lomautuksen aikana?

Vuosilomaa kertyy jokaisen lomautusjakson 30 ensimmäiseltä kalenteripäivältä.

 

12. Voinko käyttää työpuhelintani lomautuksen aikana?

Työvälineiden käytöstä tulee erikseen sopia työnantajan kanssa.

 

13. Miten lomautus vaikuttaa vuosilomani kertymiseen?

Kuntasektorilla noudatetaan KVTES:ta. Kun vuosilomaan oikeuttavia työssäolokuukausia lasketaan, huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi ne työpäivät, joina viranhaltija tai työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään lomautettuna ollessaan enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 kalenteripäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Saanko palkkaa, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Jos työpaikkasi suljetaan tartuntataudin vuoksi, työnantajan tulisi tarjota sinulle ensisijaisesti mahdollisuutta etäopetuksen antamiseen ja sitä kautta opetustuntien ja palkanmaksun säilyttämiseen.

Jos tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi opetettavan kurssin sisällön vuoksi), ja työn tekeminen estyy, työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos virkasuhteessa olevan työntekijän työpaikka suljetaan, eikä hänellä ole mahdollisuutta tehdä töitä etänä, palkanmaksu jatkuu normaalisti. Viranhaltijalaissa ei ole rajoitettu palkanmaksua 14 päivään.

Jos työtä ei ole vielä neljäntoista päivän jälkeen mahdollista tehdä, sinun kannattaa hakea ansiopäivärahaa Opettajien työttömyyskassasta. Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä palkattomana päivänä.

2. Täytyykö minun hakea vapaata tai lomaa työstäni, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Työpaikan sulkemisen ajaksi ei kannata hakea vapaata työstä, sillä silloin menettää mahdollisuuden saada ansiopäivärahaa.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Hallitus on ottanut käyttöön valmiuslain antaman mahdollisuuden poiketa työaikalain ja vuosilomalain määräyksistä. Koskeeko tämä opetusalan henkilöstöä?

Valtioneuvoston asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Toimintavaltuuksia ei voi kohdistaa opetus- tai kasvatusalalla työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

 

2. Työnantaja on vahvistanut vuosilomani ajankohdan. Voiko työantaja siirtää vuoloman ajankohtaa?

Työnantaja on lähtökohtaisesti sidottu ilmoittamaansa tai sopimaansa vuosiloman ajankohtaan.

Jos työnantaja kuitenkin työnantaja siirtää vuosiloman ajankohtaa poikkeuksellisessa tilanteessa vuosilomalakiin vedoten, työnantajan tulee korvata kaikki se vahinko, joka työntekijälle aiheutuu vuosiloman siirtämisestä. Tällaisia korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat korvaukset, hotelli- tai mökkivuokrat tai matkaliput.

 

3. Työnantajani on määrännyt, että vanhat lomat on käytettävä huhtikuun loppuun mennessä. Voiko työantaja määrätä minulle vuosilomia, jotka olen aiemmin sopinut säästettäväksi?

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 15 lomapäivää (vuosilomalain mukaan 18 päivää) ylittävän osan säästämisestä pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen niin kutsuttuna säästövapaana. Säästövapaan ajankohdasta sovitaan yhdessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä säästövapaan ajankohtaa.

Työnantaja voi määrätä viime lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 pitämättömiä talvilomia pidettäväksi huhtikuun loppuun mennessä, ellei lomia ole vielä vahvistettu tai sovittu säästettäväksi.

Työnantaja ei voi määrätä 2019–lomanmääräytymisvuoden lomia pidettäväksi ennen tulevaa lomakautta, joka alkaa 2.5.

 

4. Voiko työnantaja määrätä minut vaihtamaan lomarahani lomarahavapaiksi? 

Kunnissa oli määräaikaisesti mahdollista sopia lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Sopimusmääräys koski lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 ansaittavaa lomarahaa.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi oli mahdollista vain siinä tapauksessa, että kunnassa oli tehty lomarahan vaihdosta paikallinen sopimus, jonka työnantaja ja pääluottamusmiehet olivat hyväksyneet. Tämän jälkeen työntekijällä oli mahdollisuus sopia lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.

Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä eli 30.4. mennessä.

Jos työntekijällä on vielä tällä hetkellä pitämättä vapapäivä, jotka perustuvat yllä mainittuun lomarahavaihtosopimukseen, niiden ajankohdasta pitää yhteisesti sopia. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä lomarahavapaapäivän ajankohtaa.

Lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 ajalta kertyneen lomarahan vaihdosta lomarahavapaiksi ei voi enää sopia.

 

5. Voiko työnantaja määrätä minulle vapaapäiviä työaikapankkiin säästetyistä työaikakorvauksista?

Kunnissa ja yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus tehdä sopimus paikallisesta työaikapankista. Työaikapankki tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia voidaan säästää pidettäväksi myöhemmin vapaana kokonaisina päivinä.

Työaikapankkivapaan ajankohdasta pitää sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä yksipuolisesti työaikapankkivapaan ajankohtaa.

Jos paikallisesta työaikapankista ei ole sopimusta, työnantajan pitää merkitä vapaana annettavat työaikakorvaukset etukäteen työvuoroluetteloon ja ottaa vapaa-aikakorvauksen määrä huomioon myös ko. viikon säännöllisessä työajassa. Työnantaja voi siis määrätä työaikakorvauksia pidettäväksi vapaana merkitsemällä ne etukäteen työvuoroluetteloon.

Ellei vapaana annettavaa työaikakorvausta ole etukäteen merkitty työvuoroluetteloon, voidaan sen ajankohdasta sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja ei voi määrätä vapaapäivää tekemällä vahvistettuun työvuoroluetteloon muutosta, ellei muutoksesta sovita yhteisesti.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Mitä muutoksia työttömyysturvaan on tullut koronaviruksen takia?

Työttömyysturvalakia on muutettu väliaikaisesti koronaviruksen vuoksi. Työttömyyden tai lomautuksen alkaessa työttömyyspäivärahassa on yleensä viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyyspäivärahaa ei makseta. Nyt myös omavastuuajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa, eli työttömyyspäivärahan maksu alkaa heti.

Lisäksi palkansaajan työssäoloehto, joka on edellytys työttömyyspäivärahan saannille, lyhenee 26 viikosta 13 viikkoon.

Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa.

Laissa olevaa lomautuksen määritelmää täsmennettiin siten, että lomautuksesta sopiminen ei estä työttömyyspäivärahan saamista, jos lomauttaminen tapahtuu työnantajan aloitteesta ja siihen on työnantajan toimintaan tai taloudelliseen tilaan perustuva syy.

1.7.–31.12.2020 maksetut ansiopäivärahat eivät kuluta päivärahakauden enimmäismaksuaikaa.

Lisätietoja työttömyysturvasta saa Opettajien työttömyyskassasta.

Nämä työttömyyspäivärahan muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. 

 
2. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta on pidennetty koronavirusepidemian takia. Millaiset ovat uudet säännökset takaisinottovelvollisuudesta?

Yksityistä sektoria koskevat säännökset työnantajan takaisinottovelvollisuudesta ovat muuttuneet määräajaksi 1.4.2020–31.12.2020. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta on pidennetty muuttamalla työsopimuslakia.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä sellaiselle työntekijälle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja jonka työnantaja on irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työntekijän ei tarvitse olla työttömänä, mutta hänen työnhakunsa tulee olla voimassa TE-toimistossa.

Työnantajalla on takaisinottovelvollisuus, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä samaan tai samankaltaisiin työtehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Poikkeuslakien voimassa ollessa työnantajan takaisinottovelvollisuutta pidennetään yhdeksään kuukauteen.

Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia 1.4.2020–31.12.2020 irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta. Työsuhteen ei tarvitse päättyä lain voimassaoloaikana.

Pidempi takaisinottoaika voi siis tulla sovellettavaksi irtisanomisajan jälkeen yhdeksän kuukauden ajan.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
Koronaviruksen vuoksi osa OAJ:n syksyn 2020 koulutuksista perutaan, osa toteutetaan etänä ja osa toteutetaan hybridikoulutuksina, joihin voi osallistua joko paikan päällä tai etänä.
 
Ilmoittautuneille ja koulutuksiin kutsuttaville henkilöille tiedotetaan menettelytavoista kurssikohtaisesti.
 

OAJ puolustaa – Liity jäseneksi!

OAJ on jäsentensä tukena ja turvana. Niin poikkeusoloissa kuin niiden jälkeen. Yhdeksän kymmenestä opettajasta kuuluu OAJ:hin. Liity joukkoon!

Liity jäseneksi

Lue lisää Opettaja-lehdestä!

Miten koronavirus on vaikuttanut OAJ:läisten työhön? Opettaja-lehti on pureutunut korona-arkeen monesta eri näkökulmasta.

Opettaja-lehden koronajutut