Kuka päättää, millaisia päätöksiä ja millaisella arvopohjalla tuleva eduskunta tekee? Tämä on nyt äänestäjien käsissä. Vaalien jälkeen ratkaisun avaimet siirtyvät tulevalle hallitukselle. Käännetäänkö Suomessa koulutuksen rahoitus, oppimistulokset ja koulutustaso oikeaan suuntaan ja tehdäänkö Suomesta tulevaisuudenkestävää kansaa?
Yhteiskunnassamme ja poliittisilla puolueilla tuntuu vallitsevan melko laaja yksimielisyys siitä, että perusopetuksen toimivuus on koko koulutussektorin kivijalka, jonka on oltava kunnossa.
Yhä laajemmin ymmärretään onneksi myös varhaiskasvatuksen merkitys. Jo siellä luodaan läpi elämän kantavia oppimisen edellytyksiä ja luodaan perustaa tasa-arvoiselle, osaavalle ja sivistyneelle Suomelle.
Jo varhaiskasvatuksessa luodaan läpi elämän kantavia oppimisen edellytyksiä ja luodaan perustaa tasa-arvoiselle, osaavalle ja sivistyneelle Suomelle.
Laaja yksimielisyys tai vaalien alla kuullut lupaukset eivät vielä tarkoita, että koulutukseen päätettäisiin satsata tulevalla hallituskaudella myös silloin, kun ollaan vaikeiden valintojen edessä. Siksi eduskuntaan tarvitaan aidosti koulutusmyönteisiä kansanedustajia, ja siksi seuraavalta hallitukselta pitää myös vaatia tekoja näiden lupausten täyttämiseksi.
Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään yksi oppija kerrallaan
Koulutusmyönteiset kansanedustajat ymmärtävät, että vahvan ja kestävän kivijalan varaan voidaan rakentaa vaikuttava koulutuksen kokonaisuus, joka omalta osaltaan rakentaa tulevaisuudenkestävää Suomea. Kestävä talous, maapallon tulevaisuus, turvallisuus, kilpailukyky − kaikki osa-alueet hyötyvät siitä, että koulutus, kasvatus ja tutkimus toimivat.
Viime aikoina on käyty värikästä keskustelua inkluusiosta. Eri puolueilla tuntuu olevan hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä inklusiivisen perusopetuksen tulevaisuudesta.
Inkluusiosta puhuttaessa on syytä muistaa, että Suomi on sitoutunut edistämään inklusiivista koulujärjestelmää, jossa oppimisen ja osallistumisen esteisiin puututaan. Tällöin jokaisella on oikeus tarvitsemaansa tukeen ja mahdollisuus opiskella täyteen potentiaaliinsa. Tätä periaatetta ei oikeastaan kukaan vastusta, mutta meidän on tehtävä kaikkemme, jotta inkluusio voi myös käytännössä toteutua.
Suomi on sitoutunut edistämään inklusiivista koulujärjestelmää, jossa oppimisen ja osallistumisen esteisiin puututaan.
Nykyongelmien korjaamiseksi olemme ehdottaneet uutta mallia, jolla voitaisiin varmistaa, että oppimisen tuki menee perille eikä jää vain paperille. Keskeisintä mallissamme olisi se, että jatkossa tuen lainsäädännössä ja päätöksissä keskityttäisiin konkreettisiin tukitoimiin abstraktien tuen portaiden sijaan. Jotta tuen toteutuminen ei jäisi sanahelinäksi, esitämme myös erityisopettajamitoitusta sekä enimmäisryhmäkokoja.
Siihen pienenevien ikäluokkien Suomessa ei ole varaa, että yhdenkään annetaan pudota oppimisen kelkasta.
Ongelmien ratkaisematta jättäminen tulisi kalliiksi
Tulevan hallituksen on tärkeää tarkastella koko koulutusjärjestelmää ja ratkaista tiedossa olevia ongelmia, jotta kaiken ikäisillä on Suomessa mahdollisuus oppia uutta. Vain siten työelämäkin saa tarvitsemiaan osaajia ja Suomi veronmaksajia.
Ainakaan siihen tuleva hallitus ei voi vedota, että he eivät tietäisi, mitä koulutusjärjestelmän laadun varmistamiseksi täytyy tehdä.
Me OAJ:ssä olemme yhdessä opetusalan ammattilaisten kanssa nostaneet esiin kiireisimmin ratkaistavia ongelmia ja tarjonneet niihin ratkaisuehdotuksia. Ainakaan siihen tuleva hallitus ei siis voi vedota, että he eivät tietäisi, mitä koulutusjärjestelmän laadun varmistamiseksi täytyy tehdä.
Ratkaisuehdotuksiamme löytyy osoitteesta oaj.fi/vaalit2023
Katso myös jälki-istunnot, jossa 8 puoluejohtajaa vastaa koulutuskysymyksiin!
Huoli julkisesta taloudesta on sävyttänyt vaalien alla käytyjä keskusteluja. Siksi on reilua todeta suoraan, että esimerkiksi oppimisen tuen korjaaminen ja yleensäkin perusopetuksen järjestäminen maksaa. Ongelmat ovat suuria, eikä niitä voi korjata pistemäisellä näpertelyllä.
On reilua todeta suoraan, että esimerkiksi oppimisen tuen korjaaminen ja yleensäkin perusopetuksen järjestäminen maksaa.
Koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta ei pidä kuitenkaan nähdä menoeränä, koska ne ovat mitä suurimmassa määrin investointi tulevaisuuteen. Ymmärtäväthän tulevat kansanedustajat varmasti, että jokainen koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin? Voimme vaatia, että ymmärtävät, koska liki poikkeuksetta puolueet ovat vaalikeskustelussa luvanneet panostaa koulutukseen ja etenkin luvanneet olla leikkaamatta koulutuksesta.
Tulevan hallituksen on syytä muistaa, että jo yhden oppilaan syrjäytyminen tuo miljoonakustannukset yhteiskunnalle. Tukea tarvitsevia oppilaita on lähes joka neljäs perusopetuksen oppilaista eli yli 120 000 oppilasta. Kokonaan koulua käymättömiä on näistä muutamia tuhansia, ja viime vuosien kriisien jäljiltä lukumäärä on kasvussa.
Jos saisimme koulua käymättömien määrän vaikkapa puolittumaan, tähän kohdennettu lisärahoitus olisi maksanut itsensä jo moninkertaisena takaisin.
Jos saisimme koulua käymättömien määrän vaikkapa puolittumaan, tähän kohdennettu lisärahoitus olisi maksanut itsensä jo moninkertaisena takaisin.
Tänään ratkaisun avain on äänestäjillä
Tulevaisuusinvestoinnit, talouden tasapainottaminen, turvallisuuspolitiikka ja muut merkittävät Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset tehdään eduskunnassa.
Äänestäjinä me voimme nyt yhdessä varmistaa, että tuleva eduskunta ymmärtää, että koko yhteiskuntamme tulevaisuus lepää laadukkaan koulutusjärjestelmän varassa.
Jokainen vaaleissa annettu ääni on mukana ratkaisemassa sitä, ketkä tekevät nämä päätökset eduskunnassa. Äänestäjinä me voimme nyt yhdessä varmistaa, että tuleva eduskunta ymmärtää, että koko yhteiskuntamme tulevaisuus lepää laadukkaan koulutusjärjestelmän varassa. Samoin jokaisen Suomessa asuvan tulevaisuus lepää sen varassa, millaiset eväät hän saa mukaansa oppimispolulta.
Suomi voi hyvin vain, kun jokainen oppija saa tarvitsemansa tuen riippumatta kotipaikastaan. Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella!
Jaakko Salo
Koulutuspolitiikan päällikkö
