Suomeen ei pidä luoda maksukykyyn perustuvaa väylää korkeakoulututkintoon. Avoimen korkeakoulun maksulliset tutkinnot murentaisivat koulutuksellista tasa-arvoa ja ohjaisivat korkeakouluja väärään suuntaan. Hallituksen on luovuttava esityksestä ja keskityttävä koulutustason nostamiseen.

Keskustelussa maahanmuuttotaustaisten lasten oppimisesta huomio kiinnittyy suomen tai ruotsin kielen osaamiseen. Oppilaan oman äidinkielen vahvistaminen ei kuitenkaan ole pois suomen tai ruotsin kielen oppimisesta, vaan päinvastoin tukee sitä.

Peruskoulun oppimistulosten lasku tunnetaan jo pitkältä ajalta, mutta sen syitä ei voi selvittää yksittäisillä valtakunnallisilla kokeilla. OAJ koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen pohtii tekstissään, mitä peruskoulua koskevassa tiedonkeruussa tulisi huomioida, ja perustelee valtakunnallisen opettajarekisterin tarvetta.

Kotiopetus voi tuoda perheille tarvittavaa joustoa sovittaa koulunkäynti lapsen tarpeisiin tai perheen elämäntilanteeseen. Nykyinen kotiopetusta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon lapsen oikeuksia tilanteissa, joissa kotiopetuksessa on ongelmia.

Oppilaan menestyksekäs koulupolku riippuu ratkaisevasti opetuskielen hallitsemisesta. Tästä syystä tarvitsemme kouluun vahvistetun kielenoppimisen mallin.

Korkeakoulujen yhdistymisiä, konserneja ja uusia omistusjärjestelyjä perustellaan tehokkuudella ja kilpailukyvyllä. Ennen rakenteellisten ratkaisujen tekemistä pitäisi kysyä, ovatko ne välttämättömiä vai voitaisiinko tavoitteet saavuttaa myös yhteistyöllä.

Oppimisen tuen uudistus ammatillisessa koulutuksessa synnytti ongelman tuen kirjaamisessa. Toteutunutta tukea tulisi voida seurata kirjausten perusteella, mutta tekniset valmiudet kirjausten tekemiseen eivät ole kaikkialla kunnossa, ja kirjaamisen käytännötkin vaihtelevat eri oppilaitoksissa.

Uudistunut oppimisen tuki vaatii toimintatapojen kehittämistä ja uudelleenarviointia. Uudistukselta toivotaan myös vetoapua oppimistulosten parantamiseen.

OAJ teki toukokuussa 2026 rehtoreille ja opettajille kyselyn perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen toimeenpanosta. Kyselyn avovastauksissa ja menneen lukuvuoden aikana erinäisissä keskusteluissa on noussut esiin monenlaisia käsityksiä lakiuudistuksesta ja sen vaikutuksista. Alla selvitystä muutamiin näistä.

OAJ:n uutisointi opetuksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa käynnisti tärkeän keskustelun nuorten oikeudesta saada koulutusta.

Suomalainen toisen asteen koulutuksen duaalimalli on kansainvälisesti poikkeuksellinen vahvuus. Meillä nuorelle on tarjolla aidosti kaksi tasavahvaa vaihtoehtoa: yleissivistävä lukio tai ammatillinen koulutus.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen lakiuudistuksen piti vähentää eroja tuen toteutumisessa. Ensimmäinen lukuvuosi on osoittanut, että käytännöt vaihtelevat edelleen kunnittain ja kouluittain. Tuki on kuitenkin jokaisen oppilaan lakisääteinen oikeus, jota ei voida rajata paikallisilla tulkinnoilla tai säästösyillä.