OAJ:n työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntijat ovat laatineet tämän oppaan käyttöösi. Tämä tiivistetty sopimusopas on tarkoitettu sinulle niin kunnallisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja, erityisopettaja ja esihenkilö. Tämä opas on pienimuotoinen Joku roti! -käsikirja, josta löydät tietoa keskeisimmistä työ- ja palvelussuhteesi ehdoista, palkkauksesta, työajoista sekä virka- ja työvapaista. Tämän sopimusoppaan tulkinnat perustuvat vuonna 2023 voimassa oleviin sopimuksiin (OVTES, AVAINTES, Yksityinen sosiaalipalveluala SOSTES)
Oppaan alussa on tärkeä muistilista asioista, jotka on syytä tarkistaa jokaisen uuden toimintakauden alussa. Listan tsekkaukset suorittamalla varmistat, että palkkasi maksetaan oikein! On tärkeää kuitenkin huomata, että poikkeuksia ja yksityiskohtia on eri sopimuksissa paljon. Tarkemmat tiedot saat www.oaj.fi Työelämäoppaasta, suoraan virka- ja työehtosopimuksista tai olemalla yhteydessä omaan luottamusmieheesi.
OAJ olemme me kaikki yhdessä – jäsenet, järjestötyön aktiivit ja järjestön työntekijät. Palvelussuhteen ehtoja pähkäillessä sinulla onkin apuna aina oma luottamusmiehesi, joka toimii paikallisesti ja tuntee parhaiten paikallisesti sovitut asiat.
Antoisaa toimintavuotta 2023–2024!
Jos haluat tulostaa tämän oppaan, voit ladata siitä myös pdf- version. Se on sisällöltään identtinen tämän verkko-oppaan kanssa.
Nämä asiat kannattaa tarkastaa heti lukuvuoden alussa.
- Varmista, että saat kirjallisesti työsopimuksen, jossa on määritelty tehtävänimike, työaika ja tehtäväkohtainen palkka
- Jos olet määräaikainen, tarkista että määräaikaisuudelle on määritelty lainmukainen peruste (esim. sijaisuus, avoimen viran hoito) Selvitä myös, onko työsopimuksessa määritelty mahdollisuus irtisanoutua määräaikaisesta tehtävästä
koeajan päättymisen jälkeen. - Tarkista, että työsopimukseesi on kirjattu oikein:
→ hinnoittelutunnus ja tehtäväkohtainen palkka
→ oikea työehtosopimus (OVTES, AVAINTES, Yksityinen sosiaalipalveluala
SOSTES)
→ pääasialliset työtehtävät
→ kelpoisuutesi
→ Työsopimuksen kesto (toistaiseksi tai määräaikainen)
→ säännöllinen työaika
→ mahdolliset lisävastuut- ja tehtävät - Kysy esihenkilöltäsi, miten sak-työtehtäviin sovittu työaika mahdollistetaan
toimintavuoden aikana ja miten toimitaan, jos sak-työtehtäviin varattu aika
mahdollisesti ei toteudu. - Käy esihenkilösi kanssa läpi tehtäväkuvaus.
- Varmista, että ymmärrät oman palkkalaskelmasi, jotta voit kuukausittain tarkistaa maksetun palkan oikeellisuuden.
- Selvitä tehtäväkohtainen palkkasi sekä tehtävän vaativuuteen vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset paikallisesti maksettavat lisät.
- Toimita uudessa virassa tai toimessa kelpoisuustodistukset palkanlaskentaan
viivytyksettä. - Selvitä oman luottamusmiehesi yhteystiedot.
Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen opettajaksi ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi kelpoinen henkilö on vastuussa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavasta tuen suunnittelusta ja toteuttamisen arvioinnista. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanta on, että lakiin on kirjattu nimenomaisesti, että kelpoinen varhaiskasvatuksen opettaja vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2022) todetaan, että varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien pedagogista vastuuta ja että kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajilla. Myös tämä kokonaisvastuu edellyttää opettajalta ja erityisopettajalta näihin tehtäviin kelpoisuusvaatimuksissa säädettyä koulutusta.
Varhaiskasvatuksen opettajalla on vastuu tiiminsä johtamisesta. Johtamisvastuussa korostuu erityisesti pedagoginen johtajuus. Varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen johtaminen on lapsiryhmän pedagogiikasta ja toiminnasta vastaamista sekä oman työtiimin johtajuutta. Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen johtajan aseman ottamiseen vaikuttaa niin opettaja itse, työyhteisö ja johtaja. Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen johtajuus tarvitsee tuen ja määrittelyn varhaiskasvatusyksikön johtajan taholta ja sitä tukevan toimintakulttuurin. Iso merkitys on sillä, että opettaja itse ymmärtää pedagogisen johtamisen tehtävänsä ja ottaa siitä vastuun. Tätä tukevat selkeät tehtäväkuvaukset, jotka mahdollistavat koulutuksen tuoman osaamisen hyödyntämisen tarkoituksenmukaisesti.
Jos opettaja joutuu ottamaan vastuun suuremmasta kokonaisuudesta kuin omasta lapsiryhmästä, esimerkiksi lapsen vasujen laatimisen osalta, on tästä lisätehtävästä sovittava ja siihen on osoitettava tarvittava työaika. Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Se voi olla peruste tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle, tehtävän vaativuuden olennaisesti muuttuessa. Keskustele ensisijaisesti esihenkilösi kanssa ja ole tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheesi.
Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöä koskevat työaikamääräykset
Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön työaikaa koskevista erityismääräyksistä, joilla halutaan turvata opetustyöhön tarvittava suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaika eli sak-työaika. Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen kuuluvat päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtehtäviin.
Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta päiväkodeissa vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi tai erityisopettajaksi kelpoinen henkilö.
Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa myös moniammatillisen tiimityön johtamisesta sekä sen kehittämisestä, dokumentoinnista ja arvioinnista. Näille kaikille tehtäville pitää antaa riittävästi aikaa. Kaikki työtehtävät pitää ehtiä tehdä työaikana. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyö on lapsiryhmän ulkopuolista työtä.
Laadukas pedagogiikka vaatii työaikaa
Erityismääräyksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajan työajasta pitää työvuoroluettelossa varata aina riittävästi aikaa (noin 13 %) lapsiryhmän ulkopuolella tehtävään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä
esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Osa-aikatyössä sak-työaikaa on samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta.
Sak-työajan lisäksi on varattava riittävästi työaikaa lasten vanhempien tapaamisiin, moniammatilliseen tiimityöhön sekä asiantuntijayhteistyöhön. Kaikkiin työtehtäviin pitää
varata riittävästi aikaa, ja kaikki tehtävät pitää ehtiä tehdä työaikana.
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa pitää varata kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetusja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Päiväkodin johtaja vastaa työaikasuunnittelusta. Hyvällä suunnittelulla johtaja varmistaa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan ja sak-työajan toteutumisen.
Lisätietoa sak-työajasta OAJ:n uudistetusta esitteestä Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöä koskevat työaikamääräykset.
Yleistyöaika
Työaikamääräysten mukaisesti päiväkodin johtajien, varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien viikkotyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia (OVTES,
AVAINTES). Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa viikkotyöaika on 38 tuntia 20 minuuttia.
Päiväkodissa työskentelevän opetushenkilöstön säännöllinen työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (OVTES, AVAINTES). Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen
(SOSTES) piirissä työskentelevillä yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.
Yleistyöaika on myös päiväkodin johtajan työaikamuoto.
OVTES sopimuksen piirissä työskentelevään varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön ei sovelleta toimistotyöaikaa. Ympärivuorokautisissa päiväkodeissa voidaan joissain poikkeustapauksissa soveltaa jaksotyöaikaa.
Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on
perusteltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä.
Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuoroluettelo on laadittava ennalta koko jaksolle. Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista periaatteella.
Tunti tunnista korvattavaa lisätyötä voi muodostua vain osa-aikatyöntekijälle ja OVTES:n ja AVAINTES:n mukaan myös arkipyhäviikolla. SOSTES sopimusmääräysten mukaisesti lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.
Miten ylityö muodostuu yleistyöajassa viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa?
Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että
seuraavat ylityörajat:
- vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon etukäteen merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia (OVTES, AVAINTES)
- viikoittainen ylityöraja on 38 h 15 min (SOSTES 38 h 20 min). Viikkoa pidemmässä ta-soittumisjaksossa viikkoylityöraja on työvuoroluetteloon etukäteen
merkitty kunkin viikon säännöllinen viikkotyöaika.
Työvuoroluettelo on tärkeä työntekijän työaikojen todentamisasiakirja ja työnjohdollinen asiakirja. Työvuoroluettelosta on säädetty työaikalaissa ja sen käytöstä on sopimusmääräykset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa. Vahvistetulla työvuoroluettelolla on myös työsuojelullinen merkitys – se luo ennakoitavuutta työntekijän työ- ja vapaa-aikaan.
Työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumisjaksoksi. Tasoittumisjakson viikko- ja työpäivien työajoissa otetaan etukäteen huomioon ajanjaksoon sijoittuvat työajantarpeet, esimerkiksi vanhempien tapaamiset ja koulutustilaisuudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työajoissa. Tasoittumisjaksossa ei pääsääntöisesti tasoiteta ylityöstä johtuvia vahvistetun työvuoroluettelon työajan muutoksia.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden/viranhaltijoiden tietoon viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Vahvistettua työvuoroluetteloa saa muuttaa, jos päiväkodin johtaja ja opettaja sopivat muutoksesta. Opettajalla ei ole velvollisuutta sopia muutoksista, ellei hän itse sitä aidosti halua.
Kunnallisissa päiväkodeissa palkka perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin OVTES osio G:n mukaan palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta lisästä sekä työkokemuslisästä.
Tärkein palkan osa on tehtäväkohtainen palkka, joka perustuu tehtävien vaativuuteen.
OVTES osio G:n palkkausmääräyksissä on käytössä palkkaryhmien hinnoittelukohdat, joissa on mainittuna varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön pääasialliset tehtävät ja vähimmäisperuspalkat. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävän vaativuutta verrataan toisen varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkohtaisen palkan tulee olla selvästi varhaiskasvatuksen opettajan palkkaa korkeampi, koska erityisopettajalta edellytetään erikoistumiskoulutuksessa saatua osaamista ja ammatinhallintaan.
Vaikka tehtäviä vertaillaan pääsääntöisesti samaan palkkaryhmään kuuluvien välillä, on toisinaan tarkoituksenmukaista tarkastella samanaikaisesti muitakin palkkaryhmiä. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan ja hänen johtamansa henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen eron pitää olla riittävän suuri. Kelpoisuusehdot täyttävän varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtaisen palkan tulee olla korkeampi, kuin ei-kelpoisen opettajan sijaisen palkan.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee aina perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi pääasiallinen työtehtävä, työn tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtäväkokonaisuudet. Jos tehtäväkuvauksessa määriteltyjä tehtäväkokonaisuuksia muutetaan tai ne ovat muuttuneet vähäistä
merkittävämmin, tarkistetaan myös tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi ja arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen. Sen jälkeen arvioidaan muutosten vaikutukset tehtäväkohtaiseen palkkaan.
Palkkaus yksityisissä päiväkodeissa
Suurimmassa osassa yksityisiä päiväkoteja noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Henkilökohtainen kuukausipalkka sisältää tehtäväkohtaisen palkan
ja palveluslisät. Yksityisellä alalla on usein käytäntönä soveltaa ylempiä palkkaluokkia vähimmäispalkkaluokan sijaan. Yksityisen päiväkodin ylläpitäjän kannattaa pitää palkkataso kuntaan nähden kilpailukykyisenä. Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa työtehtävien vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyötä vaativammat tai vastuullisemmat, tulee tämä huomioida joko korkeampana palkkaluokkana tai euromääräisenä lisänä. Samoin voidaan toimia, jos työtehtävät edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta. Tehtävä on vaativampi, jos varhaiskasvatuksen opettajalla on ohjausvastuuta muihin työntekijöihin nähden esimerkiksi silloin, kun opettaja toimii oman yksikkönsä vastaavana opettajana tai pedagogisena johtajana.
Varhaiskasvatuksen opettajan palkassa huomioitavana lisäkoulutuksena voidaan pitää muun muassa ylempää korkeakoulututkintoa, alkuopetuksen-, erityisopettajan-, musiikkileikkikoulun opettajan tai seikkailukasvattajan opintoja. Päiväkodin johtajan tehtävissä edellä mainittujen pedagogisten opintojen lisäksi tällaisena tehtävän edellyttämänä lisäkoulutuksena voidaan pitää esimerkiksi johtamistaitoon tai taloushallintoon liittyviä opintoja.
AVAINTES:n mukaan palkkaus koostuu peruspalkasta ja kokemuslisistä. Työntekijän peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Palkka on yleensä korkeampi kuin AVAINTES:ssa mainittu vähimmäisperuspalkka. Jokaiseen työyhteisöön on laadittava arviointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka saadaan määriteltyä. Tehtävän vaativuutta lisäävinä tekijöinä voidaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä huomioida mm. lapsiryhmän heterogeenisyys, esiopetuksesta vastaaminen, esihenkilön varahenkilönä
toimiminen tai kasvatus- ja työyhteisön ohjaukseen ja johtamiseen liittyvät muut lisävastuut. Henkilökohtaisen ammatinhallinnan arvioinnissa otetaan huomioon mm. taito suoriutua tehtävän edellyttävien opetus- ja kasvatusmenetelmien valintatilanteista sekä monitaitoisuus tai
erityisosaaminen jollakin varhaiskasvatuksen osa-alueella. Työsuorituksen arvioinnissa otetaan huomioon mm. taito käyttää ammatillisia valmiuksiaan itselle ja työyhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.