Opettajien osaaminen on paras laadun tae
Osaava, pätevä ja hyvinvoiva henkilöstö luo koulutuksen laatua. Sen takeena ovat riittävä opettajan virkojen ja kelpoisten opettajien määrä, henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen sekä täydennyskoulutus.
Jos kunta kieltää sijaisten käytön, se vaarantaa ilman opettajaa jäävän opetusryhmän ja oppilaiden turvallisuuden. Opettajan työtä ei voi koskaan korvata esimerkiksi koulunkäyntiavustajan tai ohjaajan työllä.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa osa kunnista pyrkii parantamaan laatua nostamalla henkilöstön osaamistasoa ja palkkaa lapsiryhmiin kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa. Korkeatasoinen varhaiskasvatus houkuttelee lapsiperheitä kuntaan ja tukee pienten lasten vanhempien työllistymistä ja yrittäjyyttä.
Opettajille mahdollisuuksia oppimiseen
Monissa opettajaryhmissä ikärakenne on korkea. Opettajan on kyettävä uudistamaan osaamistaan, jotta opettajan taidot ja tiedot vastaavat uusien opetussuunnitelmien, digioppimisen ja monikulttuurisuuden asettamia vaatimuksia.
Opettajien mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maata ja kuntien välillä. Vain neljä viidestä opettajasta osallistuu täydennyskoulutukseen. 12 000 opettajaa jää siis joka vuosi ilman täydennyskoulutusta. Vain alle 15 prosentilla opettajista on henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma.
Opettajankoulutus on pitkäkestoinen perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus. Oman osaamisen kehittäminen on osa opettajan työtä ja koulutuksen laadun varmistamista. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on aloitettu valtakunnallinen monivuotinen hanke.
Riittävät resurssit johtamiseen
Hyvän ja kannustavan johtamisen merkitys opetusalalla on suuri. Esimiesten osaamisen kehittäminen vaikuttaa koko oppilaitoksen ja sen henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen. Esimiestyöhön on annettava riittävät resurssit.
Toimivat tukipalvelut tukevat oppimista
Oppilas- ja kouluterveydenhuolto tukevat oppimista. Hallintokuntien välinen hyvä yhteistyö edistää tukipalvelujen toimivuutta. Oppilaiden on tarvittaessa saatava kuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan palveluja lähietäisyydeltä. Näin palvelut ovat oppilaiden ja opiskelijoiden saavutettavissa yhdenvertaisesti.
Jokaisen kunnan pitää laatia sivistyspoliittinen ohjelma, jossa koulutuksen laatukriteereistä sovitaan yhdessä. Suunnitelma on erityisen tärkeä, kun sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäväkokonaisuutta. Sivistyspoliittiseen ohjelmaan pitää sisällyttää arviointi.
OAJ:n mielestä
- Koulutuksen laatu perustuu riittävään, osaavaan ja kelpoiseen kasvatus- ja opetusalan henkilöstöön. Jokainen kunta on työnantajana velvollinen pitämään huolta henkilöstön säännöllisestä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä.
- Jokaiselle opettajalle ja johtajalle pitää tehdä henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma vuosittain esimiesten kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa.
- Perehdyttämiskoulutusta on tarjottava kaikille vastavalmistuneille ja opetustehtäviin siirtyville opettajille sekä vertaistukena ja mentorointina jokaiselle tarvitsevalle. Myös johtajien perehdyttämiskoulutuksesta on huolehdittava.
- Jokaisessa päiväkodissa on oltava läsnä johtaja ja koulussa rehtori, joka vastaa pedagogiikasta ja hallinnosta ja jolla on siihen riittävät resurssit. Kehityskeskusteluja voi enimmillään olla 30 alaisen kanssa.
- Laadun kehittämiseksi on tehtävä määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä.
- Laadukas koulutus tarvitsee rinnalleen toimivat tukipalvelut. Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä terveydenhoitajan palvelut tulee jatkossakin toteuttaa kouluissa ja oppilaitoksissa lähipalveluina palvelun tuottavasta tahosta riippumatta.
- Jokaisen kunnan on laadittava sivistyspoliittinen ohjelma, jonka toteutumista valtuusto seuraa vuosittain laadittavan sivistystoimen arviointiraportin avulla.