Keskustelu tutkintotodistuksista on unohtanut toisen asteen tutkinnot
Tutkintotodistusten käyttöä korkeakoulujen valinnoissa halutaan vahvistaa. Ammatillisen koulutuksen tutkintoja tai ammatillisessa koulutuksessa suoritettuja opintoja ei julkisessa keskustelussa kuitenkaan ole käsitelty yliopistoon hakeutumisen vaihtoehtona. Lukioreitin korostaminen herättää nyt huolta ammatillisen tutkinnon suorittaneissa ja opiskelijoissa.
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on erilaiset tehtävät ja profiilit. Tämän perusteella ei ole syytä kaventaa jatko-opintoihin liittyviä oikeuksia tai hakeutumismahdollisuuksia.
Monta reittiä korkeakoulutukseen
Korkeakouluihin tarvitaan eri tavoin suuntautuneita opiskelijoita, jotta suomalaista kilpailukykyä saadaan vahvistettua. Toisen asteen opinnoissa hankitaan osaamista ja valmiuksia, joita on voitava kehittää myös jatko-opinnoissa. Korkeakoulujen valintamenettelyn on oltava sellainen, että se tunnistaa kyvykkäimmät ja soveltuvimmat jatko-opiskelijat kaikista toisen asteen tutkinnon suorittaneista.
Korkeakoulutukseen hakeutuvat tarvitsevat todistusvalintojen lisäksi myös muita hakureittejä. Esimerkiksi valintakokeita pitäisi kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat jatkossa jo osa korkeakouluopintoja. Toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintojensa aikana yliopisto- ja amk-opintoja voisi lisätä ja ne voisivat olla osa valintaa.
Myös avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot ovat olleet ja niiden pitää jatkossakin olla suoraan korkeakouluopintoihin hyväksi luettavia opintoja. Aikaisemmat opinnot osoittavat, että hakija soveltuu alalle ja on kiinnostunut opinnoista.
Lisää ohjausta toisen ja korkea-asteen opintoihin
Valinnaisuuden lisääntyminen on kasvattanut ohjaustarvetta voimakkaasti. Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyön pitää olla joustavaa ja päivittäistä. Opinto-ohjausta on lisättävä ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Ohjauksen merkitys on tunnustettava niin jatko-opintojen kuin työelämään siirtymisen kannalta.
Hakeutuminen ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin on vuosien varrella lisääntynyt nopeasti, erityisesti suuntana ovat olleet ammattikorkeakoulut. Opinto-ohjauksella on ollut suuri vaikutus nuorten opintoreittivalintojen moninaisuuteen, sillä tietoisuus ammatillisen koulutuksen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta on lisääntynyt.
Nuorille pitää luoda uskoa kotimaan jatko-opintoihin
Kiinnostus ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun on lisääntynyt, ja opiskelijavirta ulkomaisiin korkeakouluihin on ollut kasvussa. Suuntausta tukee sekin, että nuoret kokevat oman maan korkeakoulutukseen pääsyn vaikeaksi.
Tätä mielikuvaa ei saa vahvistaa. Kulttuuri- ja kieliosaamista voi aina hankkia opiskeluvaihdon tai opintojen avulla. Toisen asteen opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta on lavennettava ja aidosta korkeakouluissa tarvittavasta osaamispohjasta on huolehdittava kaikissa toisen asteen opiskelumuodoissa.
