Miten Suomi pitää kiinni korkeasti koulutetuista? Nämä 6 asiaa pitää panna kuntoon kilpailukyvyn turvaamiseksi

Korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista puolet suunnittelee jäävänsä Suomeen, ilmenee Opetushallituksen tiistaina julkistamasta kyselystä. Toisen kyselyn mukaan ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevista suomalaisista vain neljännes uskoo palaavansa Suomeen.

 

Mitä pitäisi tehdä, että Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset saataisiin jäämään ja ulkomailla opiskelevat suomalaiset saataisiin palaamaan joko ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan tai työmarkkinoille?

 

OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen esittelee 6 keinoa, joilla Suomi pystyy houkuttelemaan korkeasti koulutettuja osaajia entistä paremmin.

 

Se, että suomalaiset lähtevät maailmalle oppia hakemaan, on nähtävä meille voitollisena. Kilpailukykymme lisäämiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että heidät todellakin saadaan ennen pitkää takaisin. Suomalaisten suurin syy lähteä ulkomaille opiskelemaan oli kansainvälisten kokemusten etsiminen. Onkin tärkeää rakentaa myös kotimaan toimintaympäristöstä entistä kansainvälisempää. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomessa jo olevia globaaleilla areenoilla toimivia yrityksiä. Meille on myös tärkeää saada enenevässä määrin osaajia maahan, esimerkiksi lisää ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluihin.

 

Kyselyissä Suomen valtteina pidetään turvallisuutta sekä puhdasta luontoa ja ympäristöä. Tätä tietoisuutta on maailmalla lisättävä. Muun muassa koulutusviennillä voidaan vahventaa Suomi-kuvaa hyvänä opiskelu- ja työpaikkana. Meidän on myös osattava tuoda paremmin esille sitä, millä tavalla suomalainen yhteiskunta ja työelämä on kansainvälistynyt. Kyselyihin vastanneet pitivät maan yleistä ilmapiiriä tärkeänä, kun he miettivät, mihin asettuvat valmistumisensa jälkeen.

 

Suurimmalla osalla ulkomaille opiskelemaan lähtevistä suomalaisista on jo jonkinlaista kansainvälistä taustaa. Maailmalle pitäisi rohkaista myös niitä, joilla tällaista taustaa ei entuudestaan ole. Mahdollisuuksia on tarjolla eri vaiheissa koulutuspolkua. Suomen kulttuuriosaaminen ja kansainvälisyys vahvenee, jos meiltä lähdetään maailmalle ja tullaan jollain aikajänteellä takaisin. Osaajien vastaanottaminen ja palvelujen helppous ovat tässäkin tärkeässä roolissa. Suomalaisten korkeakoulujen alumnitoimintaa voisi kehittää ja ulottaa esimerkiksi kummitoimintana kansainvälisiin opintoihin lähteville. Korkeakoulumme ovat yhä avoimempia ja opintotarjontaa voisi markkinoida aktiivisesti myös muualla tutkintoaan suorittavalle. Liikkuvuuden kehittymistä on aktiivisesti seurattava.

 

Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että eniten parannettavaa oli työllistymiseen liittyvissä asioissa. Ulkomaalaisilla ei työelämään siirryttäessä ole usein riittävää yhteiskuntaan sitovaa verkostoa. Työharjoittelujen järjestämiseen ja työelämäyhteistyöhön voitaisiin kehittää malli, jossa työpaikoille mentäisiin pareina ulkomaalainen ja suomalainen opiskelija yhdessä. Työharjoittelujen lisäksi opintojen aikana on saatava myös muita yhteyksiä työelämään esimerkiksi työelämän kehittämisprojekteissa.

 

Ulkomaalaiset opiskelijat kokivat suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja ystäväverkostojen rakentamisen hankalaksi. Olisi tärkeää rohkaista suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita kohtaamaan toisiaan opintojen äärellä. Tarvitaan myös puhumiseen keskittyvää kotimaisten kielten opetusta.

 

Erilaisia palveluita on tärkeää olla riittävästi tarjolla myös englanniksi. Apua voidaan tarvita opintojen jälkeen esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen, ja osuvat ja helposti saatavilla olevat palvelut ovat entistä tärkeämpiä, erityisesti jos verkostot ovat ohuet.