Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa tarkoittaa vapaata, jossa vakituisessa palvelussuhteessa oleva ja tietyn työhistorian kartuttanut henkilö jää määräaikaiselle vapaalle työstään.
Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Kirjaus ei voi astua voimaan välittömästi, vaan lakimuutokset täytyy ensin valmistella ja viedä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Tämä vie yleensä vähintään vuoden ja lakiesitykset voivat vielä prosessin edetessä muuttua. Nykyinen vuorotteluvapaalaki ja siihen kuuluvat ehdot ovat siis voimassa niin kauan kuin mahdollinen uusi laki astuu voimaan.
Tämän hetkisen tiedon valossa vuorotteluvapaan voisi aloittaa 31.07 2024 mennessä. Tähän mennessä vapaan aloittaneilla olisi oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.07.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.07.2024.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä olevan työllistymisedellytyksiä.
Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen, joten sen pitämiseen tarvitaan aina työnantajan suostumus ja työnantajan kanssa tehty sopimus. Saman työnantajan työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti vuorotteluvapaan myöntämisen osalta.
Vuorotteluvapaan kesto on 100–180 päivää, ja se tulee pitää yhtäjaksoisena.
Voit jäädä vuorotteluvapaalle, jos
- työskentelet kokoaikaisesti tai olet työssä, jossa työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisesta työajasta
- sinulla on vähintään kahdenkymmenen vuoden työhistoria
- olet ollut yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.
Jos olet saanut aiemmin vuorottelukorvausta, sinulla tulee olla uutta työhistoriaa vähintään viiden vuoden ajalta.
Vuorotteluvapaalle on myös yläikäraja. Et voi jäädä vapaalle enää silloin, kun eläkkeen alaikärajaan on aikaa alle kolme vuotta. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Kun aiot jäädä vuorotteluvapaalle, toimita ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys siitä, että vuorotteluvapaan ehdot täyttyvät.
Vuorotteluvapaalta ei pääsääntöisesti voi siirtyä suoraan eläkkeelle. Voit siirtyä vuorotteluvapaalta suoraan eläkkeelle, jos olet syntynyt viimeistään vuonna 1956.
Jos olet syntynyt vuonna 1957 tai sen jälkeen, sinun on aloitettava vuorotteluvapaa ennen kuin ikäluokkasi vanhuuseläkkeen alaikärajaan on kolme vuotta.
Vuorotteluvapaasta tehdään kirjallinen sopimus
Vuorotteluvapaasta tehdään aina kirjallinen sopimus. Sopimus tehdään kolmena kappaleena: yksi työnantajalle, yksi vapaalle jäävälle ja yksi työ- ja elinkeinotoimistolle.
Saat vuorottelusopimuslomakkeen työ- ja elinkeinotoimistosta. Työnantajasi tulee palkata vapaan aikana sijaiseksesi työtön työnhakija. Sijaista ei kuitenkaan tarvitse palkata nimenomaisesti samaan tehtävään.
Vuorotteluvapaan aikana saa vuorottelukorvausta
Saat vuorotteluvapaan aikana vuorottelukorvausta, joka on
- 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos olisit työtön
- veronalaista tuloa.
Vuorottelukorvauksessa ei oteta huomioon lapsikorotuksia, ja korvaus maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.
Hae vuorottelukorvausta Opettajien Työttömyyskassasta. Toimita hakemuksesi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vapaan alkamisesta.
Lisätietoa vuorotteluvapaasta ja sen hakemisesta saat
Opetus ja tiede -työttömyyskassatyö- ja elinkeinoministeriöstä» työ- ja elinkeinotoimistoista.