Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen vastuuta halutaan kasvattaa

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooli korkeakoulutetun työvoiman ja osaamisen kasvattamisessa tulee laajenemaan edelleen. Pidämme erittäin tärkeänä, että korkeakoulut pystyvät vastaamaan aidosti tähän tarpeeseen.

Kehittämistyö on mahdollista vain riittävällä rahoituksella ja yhteistyöllä

Kehittämistyötä ei pystytä tekemään millä ehdoilla hyvänsä. Korkeakoulujen reaalisen rahoituksen määrä ei ole juurikaan noussut viime vuosina, vaan rahoituksen kokonaistaso on pysynyt paikallaan. Nykytilanteessa työikäiselle väestölle suunnattuja koulutuksia pystytään toteuttamaan sen mukaan, millainen kysyntä niillä on tai miten paljon perusrahoitusta pystytään käyttämään muihin koulutuksiin kuin tutkintokoulutukseen.

Strategiassa on esitettävä sellaisia toimia, joilla jatkuvan oppimisen rahoitusta ja järjestämistä pystytään mittavasti lisäämään. Ei myöskään riitä, että korkeakoulut toteuttavat vision mukaisia toimia, vaan vision toteutuminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä yhteiskunnan eri lohkojen kuten työhallinnon sekä eri koulutusasteiden ja -muotojen välillä. Jos rahoitus ei kasva, niin myöskään korkeakouluilla ei ole kantokykyä vahvistaa työikäisen väestön koulutustarjontaa ja -mahdollisuuksia. On tehtävä arvio siitä, kuinka paljon opiskelijatyövuosia korkeakoulusektorille jatkuvan oppimisen opiskelijoiksi tahdotaan. Korkeakoulujen on pystyttävä ennakoivasti valmistautumaan edessä oleviin muutoksiin ja muun muassa kouluttamaan henkilöstöään, rekrytoimaan lisää opetushenkilöstöä ja kehittämään palveluja myös työikäinen väestö huomioon ottaen.

Opetuksen laatuun, oppimisen yhteisöllisyyteen ja ammatilliseen kehittymiseen liittyvät näkökulmat ovat oltava vahvasti mukana valmistelutyössä. Jatkuvan oppimisen strategiassa on käsiteltävä painavammin koko oppimisympäristön kehittämistä, ei vain digitaalisen alustan ja kurssien rakentamista.

Lataa ja lue koko lausunto