Ammatillisen koulutuksen kurjistamisen tulee loppua

Kuka korjaa vesivuodot? Kuka hoitaa vanhukset? Kuka rakentaa tulevaisuuden talot? Kuka hoitaa tuotteiden ja palveluiden kuljetukset, varastoinnin ja myynnin? Alan ammattilainen. Elämämme ei toimisi ilman ammatillisia osaajia ja ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen yhteisissä tutkinnon osissa luodaan edellytykset myös jatko-opintoihin korkeakoulussa. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen ei onnistu ilman panostusta ammatillisen toisen asteen koulutukseen.

Jälleen ammatillisesta koulutuksesta leikataan!

Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus päätti leikata ammatillisen koulutuksen vuosittaisesta rahoituksesta sata miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistuu erityisesti aikuisiin, ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden rahoitukseen. Toisin sanoen koulutuksen järjestäjä saa vähemmän rahoitusta, jos opiskelijoina on toisen tutkinnon suorittaneita. Käytännössä rahoituksen kohdentaminen tarkemmin on vaikeaa, sillä raha ei ole oppilaitosten näkökulmasta korvamerkitty. 

OKM:n julki tullut muistio paljasti, että matkan varrella kaavailtiin isompiakin leikkauksia. Jopa 445 miljoonan euron leikkaus oli pöydällä, mikä olisi tarkoittanut noin viidennestä koko ammatillisen rahoituksesta. Vaikka tämä saatiin torjuttua, oli toteutunut sadan miljoonaa euroakin tyrmistyttävän paljon.

Leikkauksen vaikutus on erityisen haitallinen tilanteessa, jossa aikuiskoulutustuki on jo päätetty lakkauttaa. Tarve ammatilliselle osaamiselle, jatkuvalle oppimiselle ja aikuiskoulutukselle on selvä. Lähes kaksi kolmasosaa liikenteen, metsätalouden, ravitsemusliiketoiminnan ja monien palvelutuotannon toimialojen työvoimatarpeesta edellyttää tulevaisuudessa ammatillista osaamista. Kysyntää on myös monenlaisille digitalisaatiota, turvallisuutta ja vastuullisuutta ymmärtäville osaajille. Tekniikan alalla tarvitaan merkittävästi lisää työvoimaa kaikilta koulutusasteilta.

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perustutkinnon lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja nopean kouluttautumisen. Ammattitutkinnon voi suorittaa esimerkiksi yrittäjyydestä, isännöinnistä tai lentokonetekniikasta. Useille ammattialoille on myös tarjolla erikoisammattitutkinto, joka mahdollistaa ammatillisen osaamisen syventämisen. Pääosin ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan työn ohessa. Niistä voi suorittaa myös pelkästään tutkinnon osia.

Yhteiskunnallisen hyödyn lisäksi täytyy huomioida myös yksilölliset tarpeet uuteen ammattiin kouluttautumiselle. Alanvaihto on todellisuutta, kun aloja häviää tai kun ammattilainen joutuu vaihtamaan alaa esimerkiksi terveydellisistä syistä. Jatkossa onkin entistä tavanomaisempaa, ettei yksilö tee elämänsä aikana yhtä työuraa, vaan useita peräkkäisiä työuria.

Missä on aikuiskoulutuksen visio?

Tilanne on ristiriitainen. Ammatillista osaamista tarvitaan, mutta opiskelua rajoitetaan. Halutaanko aikuisten oppiminen ajaa alas vai puuttuuko päättäjiltä selkeä visio jatkuvasta oppimisesta? Miten turvataan aikuisille mahdollisuudet kouluttautumiseen? Olennaista ei ole se, että jatkossa kaikilla olisi korkeakoulututkinto, vaan se, että työt ja työntekijät kohtaisivat ja jokaisella olisi mahdollisuus hankkia ammatissa tarvitsemaansa osaamista.

Kenellä on vastuu aikuisten oppimisesta ja siitä, että yhteiskuntaan saadaan riittävästi ammatillisia osaajia? Nyt se ei ole selkeästi valtiolla. Kunnilla ei puolestaan ole rahaa kouluttaa aikuisia.  Työnantajankin motiivit koulutusten kustantamiseen vähenevät, kun koulutusvähennys poistuu. Yksilöllä ei puolestaan ole mahdollisuuksia ottaa vastuuta, kun koulutusmahdollisuuksia rajataan ja kouluttautumisesta tulee liian kallista.

Suomi tarvitsee selkeän vision jatkuvasta oppimisesta, joka pitää sisällään sekä vastuunjaon että rahoituksen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli jo entuudestaan liian niukkaa

Ammatillinen koulutus on ollut heittopussina aiemminkin. Vuosina 2011–2018 rahoitustasoa leikattiin lähes 450 miljoonaa euroa. Rahoitusvajetta korjattiin seuraavan hallituskauden aikana hankerahoituksella, palauttamalla indeksikorotukset, määräaikaisella rahoituksella ja vuodesta 2023 lähtien pysyvällä vuosittaisella 50 miljoonan euron rahoituksella. Lisäksi oppimisen tukeen ohjattiin vuonna 2024 viisi miljoonaa ja vuodesta 2025 lähtien pysyvänä lisärahoituksena kymmenen miljoonaa euroa. On kuitenkin huomattava, että opiskelijoiden määrä on vuosikymmenessä lisääntynyt yli viidenneksen. Opiskelijakohtaiset käyttömenot ovatkin kaiken seurauksena pudonneet vuosikymmenessä yli kuudenneksella.

Rahoituksen poukkoilevuuden lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on tehty valtavia uudistuksia, merkittävimpinä vuoden 2018 reformi sekä vuoden 2021 oppivelvollisuusuudistus. Nämä ovat lisänneet työtehtäviä ja aiheuttaneet epävakaisuutta arkeen. Lisääntyneet työtehtävät näkyvät myös OAJ:n jäsenkyselyssä. Ammatillisessa koulutuksessa on vuosia toivottu työrauhaa. Sitä ei ole saatu.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ollessa yleiskatteellista koulutuksen järjestäjä päättää miten kohdentaa saamansa rahoituksen. Merkittävä osa rahoituksesta menee infraan: tiloihin, laitteisiin, maatiloihin, peltoihin ja opetuksen raaka-aineisiin. Esimerkiksi kokkiopiskelijan on hankala harjoitella ilman ruokien raaka-aineita tai metallialan opiskelijan ilman toimivia välineitä.

Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen rahoituksesta menee noin 56 prosenttia opetuksen kustannuksiin. Todellisuudessa määrä on pienempi, sillä hallinnolliseen työhön kuluu aivan liian paljon aikaa, kuten kävi ilmi OAJ:n jäsenkyselyssä (2024) ja HOKS-selvityksessä (2023). Merkittävä osa opettajan työajasta kuluu teknisiin kirjauksiin.   

Ei toisteta vuoden 2018 reformin virheitä

Näyttää, että nyt ollaan tekemässä samaa virhettä kuin vuoden 2018 reformin aikana: rahoitusta leikataan samanaikaisesti kun tehdään mittavia uudistuksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, toiminnan ohjaukseen ja oppimisen tukeen. Tästä aiheutuu epävarmuutta, turvattomuutta ja kaaosta arkeen.

Poukkoilevuuden sijaan tarvitaan rauhaa tehdä ajatuksiltaan monin tavoin hyvät uudistukset. Nyt täytyy parantaa niin nuorten kuin aikuisten opiskelijoiden oppimisen tukea, kehittää toiminnanohjausta ja tehdä rahoitusjärjestelmästä ennustettavampi ja selkeämpi. Muutoksen yhteydessä täytyy myös huomioida realiteetit. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa tutkintoa pienempien osien, kuten tutkinnon osien suorittamiseen, jos opiskelijalla on jo tutkinto. Tämä muutos pitää myös työnantajien sisäistää.

Ammatillisissa oppilaitoksissa tehtävä työ sekä nuorten että aikuisten osaamisen kehittämisessä on ehdottoman tärkeää. Niissä hankitaan pedagogisesti osaavan opettajan tuella keskeiset perustaidot työelämään ja oma ammatti-identiteetti.  Opiskellessa tulee olla varaa ja mahdollisuuksia kokeilla, nähdä, epäonnistua ja onnistua. Rakentaa monipuolista ammatillista osaamista ja identiteettiä.

Koulutuksen erityissuojelusta olisi pidettävä kiinni myös ammatillisen koulutuksen osalta.