Eduskuntavaalit on pidetty ja uudet kansan edustajat valittu. Kansa on puhunut ja kansan tahto on aina oikeassa. Kun eduskunnan nimeämä hallitustunnustelija esittää laatimansa kysymyslistan muille puolueille, pitää kysymysten joukossa olla koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta koskevat toimet sekä puolueiden valmius investoida tutkimukseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla.
Vaalikeskustelujen teemat vaihtelivat. Koulutuksen, kasvatuksen, tieteen ja tutkimuksen asiat olivat jossain määrin esillä mutta eivät kuitenkaan nousseet kärkiteemaksi, vaikka kyllä rahoitusleikkauksista puhuttiinkin. Osa puolueista antoi lupauksia tässä suhteessa suunnan muuttamiseksi, osa toivoi muutosta ja osa ei oikein luvannut mitään. Mutta nyt vasta se tosikoitos alkaa.
Hallitusneuvotteluja vetävä puolue sanelee pitkälti keskeisimmät aihealueet, joilla liikkeelle lähdetään.
Edessä ovat hallitus- ja hallitusohjelmaneuvottelut. Perinteisesti niitä vetämään lähtenee suurimman paikkamäärän eduskuntaan saanut puolue, nyt siis SDP, mutta poikkeuksellisen tasaisesta tilanteesta. Se sanelee pitkälti keskeisimmät aihealueet, joilla liikkeelle lähdetään. Tämä tapahtuu sitä kautta, että eduskunnan nimeämä hallitustunnustelija esittää laatimansa kysymyslistan muille puolueille.
Noiden kysymysten joukossa on selkeästi oltava koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta koskevat toimet sekä puolueiden valmius investoida tutkimukseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Muutoin meidät on petetty ja äänestäjiä huijattu.
Esiopetus kaikille 5-vuotiaille
Hallitusohjelmaan tarvitaan selkeä kirjaus esiopetuksen varhentamisesta koskemaan kaikkia 5-vuotiaita. Tämä ratkaisu on tehtävissä ja kannattaa tehdä heti hallituskauden alussa.
Samalla tulee esittää aikataulu, miten maksuton varhaiskasvatus muutetaan jokaisen lapsen oikeudeksi jo 3-vuotiaasta alkaen. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennettävä ja toimiva erityinen tuki ulotettava myös noille pienimmille.
Kaikille toisen asteen tutkinto
Jo hallitusohjelmaneuvotteluissa on tulevien hallituspuolueiden sovittava mallista, jolla edetään oppivelvollisuuden pidentämiseen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen saakka. Pidennys on välttämätön tehdä, jotta osaamistaso paranee, onhan toisen asteen tutkinnon suorittaminen kaikille välttämätön perustaso peruskoulun sijaan.
Pelkkä pidennys ei kuitenkaan riitä, vaan perusopetukseen on kohdennettava vähintään 200 miljoonan euron lisärahoitus, jotta riittävä varhainen ja erityinen tuki saadaan toimimaan ja jokainen lapsi todellisesti saavuttaa perusopetuksen päättymiseen mennessä tarvittavan osaamistason.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja lähiopetus turvattava
Varmimmat kirjaukset hallitusohjelmaan liittynevät ammatilliseen koulutukseen. Sen rahoitusta on rajusti vahvistettava ja lähiopetuksen määrää on reippaasti lisättävä hallitusohjelmatasolla. Eurot eivät saa jäädä hallituskauden jatkoneuvotteluihin.
Höpötykset ohjaajien lisäämisestä on nyt painettava unohduksiin ja kiertelemättä lisättävä opettajia. Muutenhan lähiopetus ei vahvistu.
Kolmikantaisesti kiinni jatkuvaan osaamisen kehittämiseen
Toinen välttämätön ammatillisen koulutuksen kirjaus liittyy työikäisten aikuisten osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Vaikka se ilmiselvästi on ensisijaisesti työnantajien vastuulla, on hallituksen tuella pystyttävä tekemään hyvin kauas tulevaisuuteen ulottuvat, mutta välittömästi aloitettavat kolmikantaiset toimet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Osaavan työvoiman riittävyys edellyttää jatkuvaa osaamisen vahvistamista ihan kaikilta työikäisiltä.
Osaavan työvoiman riittävyys edellyttää jatkuvaa osaamisen vahvistamista ihan kaikilta työikäisiltä. Se on yhteiskunnan, työnantajien ja yksilöiden itsensä etu.
Ei kuitenkaan unohdeta myöskään taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön merkitystä ja saatavuutta.
Menestys edellyttää huippuosaamista
Korkein opetus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, ovat jääneet liian vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa. Lukioista ei juuri kukaan ole puhunut mitään. Niiden kautta syntyvä osaaminen kuitenkin tuottaa sen huippuosaamisen, minkä kautta syntyy myytävää ja vietävää.
Huippuosaamisella luodaan myös ne työpaikat, joiden kautta ainoastaan on kaikkien kaipaama ja yhteiskunnan tarvitsema työllisyysasteen nosto saavutettavissa.
Huippuosaaminen ja huippututkimus tarvitsevat nekin rahoituksen vahvistamista. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksen indeksikorotusten leikkausten poistuminen ja perusrahoituksen vahvistaminen on kirjattava uuteen hallitusohjelmaan.
Olen havainnut, että ainoastaan OAJ:n edustajat ja ammattikorkeakoulut itse nostavat niiden tärkeän työn esille.
Kummallista ja ymmärtämätöntä on ollut se, että ammattikorkeakouluista poliitikot eivät näytä olevan juurikaan kiinnostuneita. Olen taustakeskusteluissa havainnut, että ainoastaan OAJ:n edustajat ja toki myös ammattikorkeakoulut itse nostavat niiden tärkeän työn esille, eivät muut.
Hallitusohjelmatasolla on noteerattava, että ammattikorkeakoulut ovat maakunnissa keskeinen yhteistyökumppani elinkeinoelämälle ja yritystoiminnan kehittämisessä.
Kotoutumiskoulutus opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen
Maahanmuuttajia tarvitaan Suomeen, se on selvää. Heidän kotoutumisensa edistäminen tapahtuu parhaimmalla mahdollisella tavalla vahvoilla koulutusratkaisuilla ja -panostuksilla.
Sekä koulutus- ja työvoima- että yhteiskuntapoliittisista syistä hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä tahtotila ja konkreetit toimet, joilla kotoutumista koulutuksella suunnitelmallisesti edistetään. Kaikki kotoutumiskoulutus on ehdottomasti siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.
Sisäilmaongelmat kuriin
Uuden hallituksen on jo hallitusohjelmassaan osoitettava, että katastrofaaliseksi muodostunutta koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien sisäilmatilannetta lähdetään konkreettisesti ja vaikuttavasti korjaamaan. Siihen tarvitaan oma ohjelmansa. Päivittelyn aika on jätettävä taakse.
Koulutusta kehitettävä kokonaisvaltaisesti
Kun hallitusohjelmaan vielä kirjataan heti hallituskauden aikana käynnistettävä 2-vuotinen koulutuskomitea tarkastelemaan ja tekemään esityksensä siitä, kuinka koulutusta kokonaisvaltaisesti kehitetään niin, että Suomi on maailman osaavin ja hyvinvoinnin kansa, alkaa pääosa hallituksen ohjelman koulutuspoliittisesta rungosta olla kasassa.
Kohti hyvää työelämää
Tietenkin lisäksi tarvitaan kirjaukset työelämän kehittämisestä ja kolmikantaiseen yhteistoimintaan ja valmisteluun työmarkkinoilla palaamisesta. Näin päästään uudelleen rakentamaan luottamusta työmarkkinakenttään. Sitä Suomi viime vuosien jälkeen mitä suurimmassa määrin tarvitsee.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
