Tutkimustiedon ja muun muassa PISA-tulosten mukaan koulutuksellisen tasa-arvon rapautumisesta on selviä merkkejä. Koulu ei enää kykene tasoittamaan perhe- ja kulttuuritaustasta johtuvia eroja niin kuin ennen. Matala koulutustaso periytyy sukupolvelta toiselle.
Vaikka enemmistö suomalaisista voi paremmin kuin koskaan ja elintaso on noussut, Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, joiden mahdollisuudet rakentaa hyvää elämää ja turvaa ovat yhä heikommat. Ne, jotka hyötyisivät koulutuksesta eniten, saavat sitä kaikkein vähiten.
Kaikessa koulutuksessa ja kasvatuksessa tasa-arvo, laatu ja tulokset ovat paljolti kiinni siitä, miten koulutusta ja kasvatusta järjestetään paikallisesti. Valitettavasti kuntien edellytykset järjestää esimerkiksi perusopetusta ovat hyvin erilaisia ja laatuerot ovat revenneet kuntien välillä.
Ratkaisu 10: Kaikille turvattava tasa-arvoinen oikeus oppia
Oman päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen laatuun pitää voida luottaa asuinpaikasta riippumatta. Koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää yksiselitteistä ja täsmällistä lainsäädäntöä. Maakuntauudistuksen toteuduttua tarvitaan myös kuntauudistus ja rahoitusuudistus, joilla turvataan kasvatuksen ja koulutuksen toimintaedellytykset ja koulutuksen saavutettavuus. Esimerkiksi lukiokoulutuksen rahoitusmallin tulisi tukea saavutettavuutta.
Lähikouluperiaate pitää säilyttää ja varmistaa, etteivät koulujen erot kasva liian suuriksi.
Ratkaisu 11: Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista koulutuksella
Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja aikuisten pitää päästä nopeasti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tapahtuu laadukkaan kieli- ja kulttuurikoulutuksen avulla. Kotoutumista voidaan edistää tukemalla erityisesti maahanmuuttajaäitien kielenoppimista.
Kotoutumiskoulutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta on huolehdittava. Kotoutumiskoulutus pitää siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseksi. Samoin pitää turvata mahdollisuudet oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen opiskeluun kaikilla koulutusasteille. Maahanmuuttajien määrää korkeakoulutuksessa pitää lisätä valmentavien ohjelmien avulla.
Ratkaisu 12: Sukupuoli ei saa ratkaista osaamista ja ammatinvalintaa
Jokaisella on oikeus saada hyvät eväät oman koulutus- ja urapolun rakentamiseen. Sukupuoli, kulttuurinen tausta tai muu yksilöön liittyvä ominaisuus ei saa rajata mahdollisuuksia. Opinto- ja uraohjausta pitää vahvistaa ja lisätä laadukkaita työelämään tutustumismahdollisuuksia eri sektoreille. Opettajien ja opinto-ohjaajien sukupuolitietoisuustaitoja on kehitettävä osana opettajankoulutusta ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tukiopinto-ohjauksesta pitää tehdä lakisääteinen toimintamalli, jossa nuori saa yksilöllistä tukea ja opinto-ohjausta ennen perus- ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihetta ja sen jälkeen. Tämä tukee etenkin syrjäytymisvaarassa olevia poikia.
Ratkaisu 13: Kouluihin ja oppilaitoksiin osallistava toimintakulttuuri
Koulutuksen toimintakulttuurissa pitää ottaa päämääräksi vaikuttamisen ja demokratian vahvistaminen. Opiskelijat pitää ottaa mukaan päätöksentekoon kaikilla kouluasteilla. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia ja kuulemista pitää parantaa koulujen ja oppilaitosten päätöksenteossa ja korkeakouluyhteisön lakiin perustuvaa asemaa korkeakoulujen päätöksenteossa.
Ratkaisu 14: Säilytetään koulutuksen maksuttomuus
Koska raha ei saa ratkaista, kuka pääsee koulutukseen, tutkintoon johtava koulutus pitää säilyttää kaikille suomalaisille maksuttomana. Myös päiväkotien varhaiskasvatuksesta pitää tehdä osapäiväisesti maksutonta. Kehittämällä uusia toimintamalleja, kuten sähköisten oppimateriaalien laajempaa hyödyntämistä muun muassa niiden arvonlisäveroa laskemalla sekä kirjasto- ja leasing-palveluita kehittämällä, taataan aidosti maksuton toinen aste. Jatkuvan oppimisen haaste yhteiskunnassamme on niin suuri, että mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia tai tutkintoon johtavaa koulutusta ei saa heikentää.
