Rakennetaanko Suomen tulevaisuutta osaamisen varaan, vai häämöttääkö edessä osaamisen jälkeinen Suomi? Kokosimme yhteen neljä huolestuttavaa kehityskulkua, joissa suunnan muuttaminen on tulevan hallituksen vastuulla.
Ennen vaaleja kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitys Suomen tulevaisuudelle on ollut kiitettävästi esillä julkisuudessa ja vaalikeskusteluissa. Vaalipuheissaan ja -ohjelmissaan puolueet ovat nostaneet esiin erilaisia huolia ja luvanneet niihin ratkaisuja. Liki kaikki puolueet ovat selväsanaisesti luvanneet myös lisätä koulutuksen rahoitusta.
Nämä vaalilupaukset ovat äänestäjillä hyvin muistissa. Hallitusneuvotteluissa on lupausten lunastamisen aika. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää on löytää ratkaisuja neljään suureen kynnyskysymykseen:
- Koulutuksen rahoitus on Suomessa kestämättömällä tasolla
- Oppimistulosten pitkään jatkunut lasku täytyy pysäyttää
- Koulutustaso on saatava nousuun, jos halutaan pitää kiinni Suomen kilpailukyvystä
- Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen on turvattava
Seuraavaksi avaamme hieman tarkemmin näitä neljää haastetta ja ratkaisuja, joilla suunta saadaan käännettyä paremmaksi. Vaalien jälkeen pelkät kauniit sanat eivät nimittäin riitä, vaan tulevalta hallitukselta tarvitaan vahvoja tekoja Suomen tulevaisuudenkestävyyden eteen.
Kynnyskysymys 1: Koulutuksen rahoitus on pakko nostaa kestävälle tasolle
Koulutuksen rahoitustaso kääntyi Suomessa laskuun 1990-luvun laman aikaan, eikä ole vieläkään sitä edeltävällä tasolla, muistuttaa OKM:n Sivistyskatsaus.
Koulutuksen rahoitus on jäänyt Suomessa kestämättömälle tasolle. Suomessa rahoitustaso on junnannut paikallaan samalla, kun muut maat ovat lisänneet koulutuksen rahoitusta. Paikallaan pysyminen tarkoittaa väistämättä jälkeen jäämistä tilanteessa, jossa osaamisvaatimukset ja kansainvälinen kilpailu ovat vuosi vuodelta kasvaneet.
Poliitikot tietävät tämän. Koulutuksen rahoituksen hätätila oli laajasti esillä vaalikeskusteluissa, ja lisäpanostuksia koulutukseen lupailtiin läpi puoluekentän. Puolueiden ohjelmissa ja vaalipuheissa on ymmärretty koulutusinvestointien merkitys. Niillä luodaan vaikeinakin aikoina eväät tulevalle kasvulle ja hyvinvoinnille.
Myös koulutusleikkauksia luvattiin moneen kertaan vaalikeskustelussa välttää, onhan koulutus nyt ”erityissuojeluksessa”, kuten vaalien suurimman äänisaaliin kerännyt kokoomus toistuvasti lupasi.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Koulutuksen rahoituksessa Suomi jää jälkeen esimerkiksi kaikista muista Pohjoismaista.
Jotta vaalilupauksista tulee totta ja suuntaa muuttuu, hallitusohjelmaan tarvitaan suunnitelma koulutuksen rahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen kestävälle pohjoismaiselle tasolle. Vaikka tämä veisi useamman hallituskauden ajan, on askelmerkit ja ensimmäiset askeleet otettava jo nyt.
Silmänkääntötemppuihin koulutuksen rahoituksen kanssa ei ole varaa. Koulutusleikkaus on koulutusleikkaus, ja nyt niistä on luvattu pidättäytyä.
Ilman koulutuksen rahoituksen vahvistamista ei nimittäin ole mahdollista myöskään onnistua nostamaan esimerkiksi Suomen koulutus- tai osaamistasoa. Myös tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) rahoitustaso on tärkeää nostaa lupausten mukaisesti neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Silmänkääntötemppuihin koulutuksen rahoituksen kanssa ei ole varaa. Kasvatuksen ja koulutuksen kenttä on nähnyt viimeisen reilun vuosikymmenen aikana niin useita koulutusleikkauksia, että se tietää, mitä tarkoittavat esimerkiksi ’indeksijäädyttämiset’ tai ’rakenteelliset uudistukset kustannusneutraalisti tai samalla toimintaa tehostaen’. Koulutusleikkaus on koulutusleikkaus, ja nyt niistä on luvattu pidättäytyä.
Täältä voit lukea tarkemmin eri koulutusmuotoja koskevista ratkaisuehdotuksistamme.
Kynnyskysymys 2: Suomen kilpailukyky vahvistuu vain koulutustasoa nostamalla
Suomessa koulutustaso on jämähtänyt 2000-luvun alun tasolle samalla, kun muualla koulutustasossa on otettu jättiharppauksia ylöspäin.
Koulutustasolla ratkaistaan se, millainen maa Suomi haluaa kansainvälisessä kilpailussa olla. Tavoitteena täytyy olla se, että Suomi säilyy korkean koulutustason ja korkean elintason maana.
Olemme pieni kansa, jonka ikäluokat pienenevät vuosittain, joten tärkeimmät kilpailuvalttimme ovat korkea osaaminen ja työn tuottavuus. Valitettavasti koulutustaso on Suomessa jäänyt jälkeen kilpailijamaistamme, ja suunnan kääntäminen edellyttää hallitusohjelmaan toimia.
Koulutuspoliittisessa selonteossa on parlamentaarisesti sitouduttu tavoitteeseen, että vähintään 50 prosenttia nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää hallitusohjelmassa linjata korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä suunnitelmallisesti. Nämä aloituspaikat on rahoitettava ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Aloituspaikkojen lisäysten keskiössä on oltava osaajapulasta kärsivät alat, kuten esimerkiksi opettajat varhaiskasvatukseen, erityisopetukseen, matematiikkaan ja tekniikan alalle.
Aloituspaikkojen lisäystä ei voida tehdä siirtelemällä rahoitusta koulutusasteelta toiselle. Tämä olisi sitä kuuluisaa hölmöläistarinan peiton jatkamista.
Pelkkä aloituspaikkojen lisäys ei tietenkään riitä nostamaan koulutustasoa kestävästi kasvu-uralle. Se onnistuu vain, kun huolehditaan siitä, että koko koulutusketju on kunnossa, ja jokainen oppija saa tarvitsemaansa opetusta, ohjausta ja tukea läpi opinpolun. Vain siten voidaan rakentaa aitoa jatko-opintokelpoisuutta.
Koulutustason nostoa ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä ei voida tehdä myöskään siirtelemällä rahoitusta koulutusasteelta toiselle. Tämä olisi sitä kuuluisaa hölmöläistarinan peiton jatkamista. Korkeakoulutettujen ohella Suomi tarvitsee jatkossakin myös taitavia ammattiosaajia.
Kynnyskysymys 3: Oppimistulokset pitää saada nousuun
Pisa-tulokset ovat Suomessa laskeneet kerta toisensa perään jo liki 20 vuoden ajan.
Vaalikeskusteluissa puolueita on yhdistänyt huoli Suomen laskevista oppimistuloksista. Sama huoli on yhdistänyt aiempiakin hallituksia, mutta valitettavasti kehityksen taittamiseksi tarvittavan kokoluokan korjaustoimia ei olla tehty.
Pisa-tuloksista näemme, että vaikka tosi hyvin pärjäävien oppilaiden osuus on säilynyt likimain ennallaan, heikosti pärjäävien osuus on kasvanut hälyttävästi. Yhä useampi oppilas jää siis hyvin heikolle perusosaamisen tasolle.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Jos oppimistulokset halutaan kääntää nousuun, pitää varmistaa yleisopetuksen laatu ja se, että oppimisen tuki saadaan perille niille, jotka sitä tarvitsevat.
Kehityksen kääntämiseksi hallitusohjelmassa on linjattava oppimisen tuen korjaamisesta. Tätäkin tavoitetta kaikki puolueet pitivät vaaleissa esillä, ja opetuksen kenttä vaatii nyt toimia. Oppimisen tukea ei ole mahdollista korjata kustannusneutraalisti, koska todelliset tukitoimet edellyttävät resursseja toteutuakseen.
Tuki perille, ei vain paperille: Tutustu OAJ:n malliin
Kehityksen kääntämiseksi hallitusohjelmassa on linjattava oppimisen tuen korjaamisesta.
Koska oppimistulosten eriytyminen on nähtävissä jo koulupolun varhaisessa vaiheessa, on hallitusohjelmassa oltava myös selvät linjaukset varhaiskasvatuksen jatkokehittämiseen varhaiskasvatuslain viitoittamalla tiellä.
Täältä voit lukea tarkemmin eri koulutusmuotoja koskevista ratkaisuehdotuksistamme.
Kynnyskysymys 4: Työolot pitää saada kuntoon, jotta työikäiset eivät uuvu
Samaan aikaan kun Suomen väestöpyramidit näyttävät työikäisen väestön supistuvan vääjäämättä, kuullaan julkisuudessa jatkuvasti huolestuttavia tietoja työntekijöiden uupumisesta.
Mitä vähemmän Suomessa on työtä tekeviä, sitä tärkeämpää on pitää heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan huolta. Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva on arvioinut, että pelkästään kunta-alalla työkyvyttömyydestä aiheutuu vuosittain yli kahden miljardin euron kustannukset.
Pelkästään kunta-alalla työkyvyttömyydestä aiheutuu vuosittain yli kahden miljardin euron kustannukset.
Ongelmat koskevat työelämää laajasti ja ovat tuttuja myös opetusalalla: OAJ:n työolobarometri kertoi, että myös opetusalalla työstressi ja väsymys lisääntyivät samalla kun työnilo väheni vuosina 2019–21. Monia opettajaryhmiä koskeva henkilöstöpulakaan ei ratkea yksin esimerkiksi koulutusmääriä lisäämällä, vaan samalla on huolehdittava siitä, että alalle kouluttautuneet jaksavat työssään ja pysyvät alalla.
Hallitusneuvotteluista tarvitaan linjauksia, joilla varmistetaan kunnolliset työolosuhteet kaikille. Hallitusohjelmassa on päätettävä työturvallisuuslain uudistamisesta. Etenkin työelämän lisääntynyt psykososiaalinen kuormitus on paremmin huomioitava ja ennaltaehkäistävä. Myös työriitoja koskeva sääntely on samalla uudistettava ja sovittelujärjestelmän resursseja on vahvistettava.
OAJ on päättäjien tukena tulevaisuudenkestävän Suomen rakentamisessa
OAJ on jo ennen vaaleja esittänyt puolueille lukuisia ratkaisuja, joiden avulla Suomen tulevaisuutta voidaan rakentaa kestävästi osaamisen varaan. OAJ:ssä seurataan myös hallitusneuvotteluja tarkasti ja ollaan mielellään apuna, kun ratkaisuja pohditaan.
OAJ:ssä seurataan myös hallitusneuvotteluja tarkasti ja ollaan mielellään apuna, kun ratkaisuja pohditaan.
Vain koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen satsaamalla voidaan varmistaa, että Suomi on myös tulevaisuudessa hyvinvoiva, osaava, sivistynyt ja kilpailukykyinen maa. Se on kaikkien etu.
Täältä voit lukea tarkemmin eri koulutusmuotoja koskevista ratkaisuehdotuksistamme.