• logo
  • logo
Koulutuksen laatu

Opettajarekisteri turvaisi työmarkkinoiden toimivuuden ja lisäisi opettajan ammatin vetovoimaa

03.10.2019 - 12.00 Näkemys
Kuvituskuva

Suomi tarvitsee opettajarekisterin, sillä julkinen rekisteri lisäisi alan vetovoimaisuutta ja helpottaisi opettajatarpeen ennakointia. OAJ ja viisi tutkimuslaitosta ehdottavat, että OKM ryhtyisi selvittämään opettajarekisterin perustamista ensi tilassa.

OAJ on vaatinut yhdessä viiden tutkimuslaitoksen kanssa opettajarekisterin perustamista jo viime hallituskaudella. Rekisteristä kävisi ilmi opettajan kelpoisuus, ammattinimikkeet, täydennyskoulutus ja lain edellyttämät merkinnät rikosrekisteristä.

Valitettavasti nykyisessä hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole mainintaa opettajarekisteristä. OAJ jätti tänään yhdessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Koulutuksen tutkimuslaitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n kanssa opetusministeri Li Anderssonille ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle pyynnön selvityshenkilön asettamisesta. Henkilön tulisi selvittää opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia.

Rekisteri vastaisi moneen tarpeeseen – 5 syytä perustaa opettajarekisteri

1. Toimivuutta työmarkkinoille

Tietoa opettajien ja esimiesten kelpoisuuksista tarvitaan alan työmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi ja koulutusmäärien ennakoimiseksi. Nykyisin tietoa kerätään vain kolmen vuoden välein, ja usein nämä tiedot ovat puutteellisia.

Avoin ja jatkuvasti päivittyvä opettajarekisteri helpottaisi työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia.

Puutteelliset tiedot hankaloittavat osaltaan työmarkkinoiden toimivuutta. Tällä hetkellä on huutava pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista. Toisaalta taas osa opettajista on vuosi toisensa jälkeen vailla työtä erityisesti aikuiskoulutuksessa. Avoin ja jatkuvasti päivittyvä opettajarekisteri helpottaisi työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia.

2. Ajantasainen tieto yhdestä paikasta

Rekisteri vauhdittaisi tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Nykyisin tiedot opettaja- ja esimiestilanteesta kerätään kolmen vuoden välein erillisellä opettajatiedonkeruulla. Valtakunnallisesti kerätyn tiedon luotettavuus riippuu vastaajamääristä, sillä tiedonkeruuseen vastaaminen on vapaaehtoista.

Rekisteri vauhdittaisi tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta.

Tämänhetkinen tiedonkeruutapa ei tuota ajan tasalla pysyvää ja täsmällistä tietoa opettajan kelpoisuuksista. Suomessa ei nykyisellään ole tarkkaa tietoa siitä, minkä aineen opettajia tarvittaisiin lisää tai millä aloilla opettajia on jo liikaa.

Esimerkiksi aineenopettajista tiedetään vain heidän eniten opettamansa aine, mutta ei kaksoiskelpoisuuksia tai muita ainekohtaisia kelpoisuuksia. Keruu ei tuota tietoa virkavapaalla olevista, lyhytaikaisia sijaisuuksia tekevistä tai vakituisessa palvelussuhteessa olevista resurssiopettajista, joilla ei ole omaa luokkaa opetettavana. Opettajarekisteri toisi helpotusta tilanteeseen, kun ajantasaisen tiedon saisi yhdestä paikasta.

3. Opettajan ammatti vetovoimaiseksi

Opettajarekisteri parantaisi alan vetovoimaisuutta sekä turvaisi opettajien ja esimiesten korkeaa osaamista ja sen ylläpitämistä.

Tällä hetkellä kuka tahansa voi kutsua itseään opettajaksi. Opetustyön vetovoimaisuuden säilyttämiseksi opettajan ammatti pitää nostaa suojattujen ammattinimikkeiden joukkoon.

Opettajarekisteri parantaisi alan vetovoimaisuutta sekä turvaisi opettajien ja esimiesten korkeaa osaamista ja sen ylläpitämistä.

Nimikesuoja tuo ammattiylpeyttä ja vahvistaa opettajien ja alan esimiesten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suojattu ammattinimike kannustaa opettajankelpoisuuden hankkimiseen sekä oman osaamisen kehittämiseen.

4. Helpotusta alan rekrytointiin

Opettajarekisteri toisi työnantajille helpotusta rekrytointiin, koska rekisteri auttaisi työnantajaa löytämään kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilökuntaa.

Kaikki ansaitsevat kelpoisen opettajan, sillä opetustyössä ollaan jakamattomassa vastuussa oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuudesta sekä heidän oppimisestaan. Työnantaja näkisi rekisteristä yhdellä vilkaisulla pätevät opettajat ja esimiehet.

Opettajarekisteri toisi työnantajille helpotusta rekrytointiin.

5. Rekisteri mahdollistaisi myös tutkimuskäytön

Koulutusta koskevien päätöksien tulisi perustua tutkimustietoon. Opettajarekisteri mahdollistaisi tutkimuskäytön kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Rekisterissä olevia opettajatietoja tulee käyttää siten, ettei yksittäistä henkilöä voi tunnistaa tutkimusaineistosta tai -tuloksista.

Sekä kansalliset arvioinnit että PISA-tulokset näyttävät, että oppimistulokset ovat heikentyneet jo usean vuoden ajan. Rekisteritiedot toisivat apua tutkimukseen, sillä opettajia kuvaavia rekisteritietoja voisi yhdistää oppimistuloksiin.

Opettajarekisteri mahdollistaisi tutkimuskäytön kustannustehokkaasti ja turvallisesti.

Opettajarekisterin avulla voitaisiin esimerkiksi tutkia ryhmäkokojen pienentämisen ja opettajien täydennyskoulutuksen vaikutusta oppimistuloksiin. Täydennyskoulutuksen vaikutusta oppimistuloksiin on erittäin hankalaa ja kallista tutkita ilman opettajarekisteriä.

Näillä eväillä selvitys viedään maaliin

OAJ ja viisi tutkimuslaitosta ehdottavat, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittäisi heti hallituskauden alussa opettajarekisterin perustamisen hyödyt ja vaikuttavuuden. Lisäksi tulisi selvittää rekisterin perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia.

Selvityksessä pitäisi ratkaista
  1. miten opettajatietoa kerätään ja mitkä ovat näiden tiedonkeruiden kustannukset henkilöstökuluineen,
  2. mihin kaikkeen opettajarekisteriä voitaisiin käyttää ja mikä olisi mahdollinen kustannussäästö nykyiseen verrattuna
  3. miten tarvittavat opettajatiedot siirtyisivät automaattisesti muun muassa opettajankoulutuslaitosten järjestelmistä, KOSKI-palvelusta sekä kuntien opettajatiedonkeruista suoraan rekisteriin,
  4. mitä eri vaihtoehtoja olisi rekisterin vuosittaisten kulujen kattamiseen,
  5. tulisiko osan rekisterin tiedoista olla avoimena myös vanhemmille.
Selvityksessä tulisi arvioida
  1. opettajarekisterin hyötyä ja vaikuttavuutta suhteessa sen kustannuksiin sekä nykyiseen järjestelmään,
  2. taloudellisia vaikutuksia, jos säädettäisiin opettajarekisterin ylläpitäjä tilastovirastoksi, joka voisi käyttää tilastokeskuksen alan tilastoja maksutta.
Selvityksessä pitäisi tehdä esitys
  1. mahdollisista tahoista, jotka voisivat ylläpitää opettajarekisteriä ja mitkä olisivat kunkin tahon osalta rekisterin perustamis-, hallinnointi- ja ylläpitokustannukset,
  2. miten jo opettajina toimivien tiedot vietäisiin rekisteriin,
  3. lisäkoulutuksen hankkimismenetelmästä, joka mahdollistaisi lisäkoulutuksen merkitsemisen opettajarekisteriin niin, että koulutuksen sisältöä koskeva tieto olisi myös saatavissa rekisteristä.