Tuloksia haulle "Koulutus ratkaisee"

Kaikki puhuvat nyt ilmastonmuutoksesta, eikä syyttä. Ongelman ratkaisut ovat monimutkaisia ja vaativat perehtymistä. Tähän kaikkeen tarvitaan kasvatusta, koulutusta, tiedettä ja tutkimusta.

Seuraavan eduskunnan on varmistettava, että koulutuksella tarjotaan turvaverkko, jossa ei ole opiskelijan mentäviä reikiä, opiskelijajärjestöt Sakki ja SOOL vaativat.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on jäänyt jälkeen tutkimukseen, koulutukseen ja uudistavaan innovaatiotoimintaan panostamisessa. Juuri tieteen ja tutkimuksen keinoin voidaan vastata yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin, luoda uudenlaista työtä ja kehittää yhteiskuntaa.

Yhteiskunnan muutokset näkyvät oppilaitosten arjessa. Maahanmuutto sekä sosioekonomisten ja hyvinvoinnin erojen kasvu ovat muun muassa lisänneet syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

OAJ:n työmarkkinatavoitteet koskevat työllistymistä tukevia toimia, työntekijän perusoikeuksia, jotka kaipaavat lainsäädäntöä ja verotusta, jolla on turvattava laadukas julkisen sektorin toiminta.

Syrjäytymiskehitys on vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmiamme. Syrjäytymisen seuraukset konkretisoituvat usein esimerkiksi opintojen keskeytymisenä, työttömyytenä, köyhyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen juuret ovat kuitenkin jo lapsuudessa. Siksi myös ongelman ratkaiseminen on aloitettava lapsuudesta ja taattava koko elinkaaren kattava mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan.

Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat nostaneet Suomen maailman onnellisimpien, edistyksellisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Kasvatus ja koulutus sekä niillä luotu osaaminen ovat olleet keskeisiä kansakunnan kehittäjiä, uudistajia ja voimavarojen luojia – koko henkisen ja taloudellisen hyvinvointimme kivijalkoja.

Suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän laadun tae ovat opettajat ja laadukas johtaminen. Opettajat työskentelevät eri nimikkeillä kaikenikäisten oppijoiden kanssa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla.

Tutkimustiedon ja muun muassa PISA-tulosten mukaan koulutuksellisen tasa-arvon rapautumisesta on selviä merkkejä. Koulu ei enää kykene tasoittamaan perhe- ja kulttuuritaustasta johtuvia eroja niin kuin ennen. Matala koulutustaso periytyy sukupolvelta toiselle.

Kun vaalit lähestyvät kilpailu siitä, mitkä teemat näkyvät julkisessa keskustelussa, kiristyy. Viekö sote, sotu tai nato vaalikeskusteluilta kaiken ajan vai jääkö tilaa myös koulutukselle, kasvatukselle ja tutkimukselle?