• logo
  • logo
Eduskuntavaalit

Koulutus ratkaisee: Suomen kilpailu- ja innovaatiokykyä on vahvistettava uusien työpaikkojen luomiseksi

05.10.2018 - 09.00 Näkemys
Kuvituskuva

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on jäänyt jälkeen tutkimukseen, koulutukseen ja uudistavaan innovaatiotoimintaan panostamisessa. Juuri tieteen ja tutkimuksen keinoin voidaan vastata yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin, luoda uudenlaista työtä ja kehittää yhteiskuntaa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kokonaisrahoitus on kuitenkin vähentynyt ja pirstaloitunut resurssileikkausten, rahoituksen uudelleenjärjestelyiden ja lyhytkestoisten kehittämishankkeiden vuoksi. Globaali teknologinen murros haastaa myös Suomea.

Toimialojemme uudistuminen on liian hidasta, ja lisäksi pk-yritysten kasvun edellytykset ovat heikot. Ammatillinen koulutus (toinen aste ja korkeakoulutus) ja sen tki-toiminta on meillä edelleen alihyödynnettyä. Esimerkiksi Kiina on uutta kasvua tavoitellessaan valmis panostamaan samanlaiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään kuin meillä. Vähäiset investointi- ja kehitysresurssit hukkuvat keskinäiseen kilpailuun ja rahoitus on sirpaleista. Yritysten sekä julkisen sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön ei kannusteta riittävästi.

Tällä hetkellä korkeakoulutuksen kehittäminen herättää ristiriitoja, koska se tehdään lisäämällä tehtäviä samaan aikaan, kun mahdollisuuksia kavennetaan leikkaamalla rahoitusta ja vähentämällä henkilöstöä. 

Ratkaisu 21: Osaamiskeskittymien muodostamista eri puolille maata on tuettava

Korkeakouluja ja niiden sijaintialueiden eri toimijoita kannustetaan vahvaan keskinäiseen yhteistyöhön tukemalla innovaatioverkostojen rakentumista. Korkeakoulut ja oppilaitokset, yritykset, julkinen sektori, tutkimuslaitokset ja kunnat muodostavat kampusalueelle osaamiskeskittymän, joka edistää koulutusta ja tutkimusta, vahvistaa alueellista osaamista, luo uusia työpaikkoja sekä houkuttelee opiskelijoita, huippututkijoita ja yrityksiä. Keskittymät hyödyntävät toiminnassaan myös kansainvälisiä innovaatioympäristöjä ja -verkostoja.

Keskittymien menestyksellinen toiminta edellyttää sekä alueellisia että kansallisia rakenteita ja toimintaympäristöjä, ja siksi kuntia on erilaisin keinoin kannustettava infrastruktuurin rakentamiseen. Eri ministeriöiden pitää yhdessä tukea alueellisten ja valtakunnallisten osaamiskeskittymien syntymistä. Valtakunnallisessa politiikassa pitää ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset vahvuudet. Näin vähennetään toimijoiden keskinäistä kilpailua resursseista.

Suomi jää jälkeen kilpailijamaista tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. T&K-rahoituksen muutos kilpailijamaissa (2013=100). Lähde: OECD

Ratkaisu 22: Korkealla ja monipuolisella osaamisella vastattava työn murrokseen

Työelämä tarvitsee entistä enemmän sekä yliopistollista että ammatillista korkeakoulutasoista osaamista ja erilaisia korkeakoulututkintoja sekä näin rakentunutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Korkeakouluja koskevan lainsäädännön on vahvistettava ja tuettava tätä kehitystä.

Osaamistason lasku on pysäytettävä. Korkea-asteen duaalisuus – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset tavoitteet ja omat lainsäädännöt – on säilytettävä. Yliopistoista tullaan työmarkkinoille jatkossakin maistereina. Ammattikorkeakouluista työelämään siirrytään ammattikorkeakoulututkinnolla. Työelämää kehittävien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemaa vahvistetaan ja niiden määrää lisätään.

Korkeakoulujen henkilöstön ammattitaidon vahvistaminen ja työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on nostettava tärkeimmiksi korkeakoulutuksen kehittämiskohteiksi, koska vain siten voidaan varmistaa opetuksen laatu ja ajantasaisuus. Opiskelumahdollisuuksien moninaistuminen ja opetusteknologian käyttöönoton laajentuminen edellyttävät opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistamista, suunnittelu- ja kehittämistyön parempaa mitoitusta ja koulutuksellisen tehtävän arvostamista. Opetushenkilöstöllä on oltava mahdollisuus tutkimuksen tekemiseen.

Ratkaisu 23: Korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan edellytykset saatava kuntoon

Korkeakoulujen on pystyttävä vastaamaan sivistyksen edistämistä, osaamistason nostoa ja kilpailukyvyn tukemista koskeviin odotuksiin. Tiedettä ja tutkimustietoa on hyödynnettävä entistä laajemmin ja paremmin päätöksenteossa ja työelämässä.

TKI-toimintaa ja sen rahoitusta pitää monipuolistaa siten, että siinä otetaan huomioon perustutkimuksen ja TKI-toiminnan asettamat erilaiset tarpeet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit. Tutkimuksen rahoituksessa on painotettava sekä perustutkimusta että yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeita. Kansallisten TKI-panostusten osuus bruttokansantuotteesta on korkeakouluvision mukaisesti pitkällä aikavälillä nostettava neljään prosenttiin.

Ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty alueellisen elinvoiman vahvistamisessa. Niiden TKI-toiminta näkyy suoraan yritysten kilpailukyvyssä ja kasvussa. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön tarvitaan kansallinen TKI-rahoitusmekanismi, esimerkiksi Business Finlandin myöntövaltuuksiin.

Korkeakoulujen pitää pystyä nykyistä helpommin hyödyntämään EU:n tutkimuksen puiteohjelmia. Kotimaisen ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hakemiskäytäntöjä on yksinkertaistettava ja rahoituksen hakemiseen on tarjottava riittävä tuki.

Yritystukia kohdennetaan laajemmin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehtävään tutkimukseen ja suomalaisen innovaatiotoiminnan nostamiseen sekä uusien markkinoiden luomiseen.

Ratkaisu 24: Osaamisseteli edistämään jatkuvaa oppimista

Osaamisen kehittämisen pitää palvella nykyistä paremmin sekä työntekijän että työnantajan tarpeita. Suomessa pitää ottaa jatkuvan oppimisen tueksi käyttöön uusi kannustinmalli, osaamisseteli. Jokainen työikäinen olisi oikeutettu käyttämään kolmen vuoden välein 1 000 euron arvoisen osaamissetelin osaamisensa vahvistamiseen. Seteli olisi käytettävissä julkisen valvonnan alaisten koulutuksen tarjoajien koulutukseen. Työntekijät, työnantajat ja koulutusjärjestelmä kantaisivat yhdessä vastuun setelin rahoituksesta ja työntekijän osaamisen säännöllisestä kehittämisestä. Vastaava kannustin on rakennettava julkiselle sektorille.

Ratkaisu 25: Koulutusviennin mahdollisuudet on hyödynnettävä

Kysyntää suomalaiselle koulutusviennille on, mutta emme osaa myydä ja markkinoida sitä riittävän tehokkaasti ja oikeaan hintaan. Koulutusvienti on kytkettävä vahvemmin kumppanuuteen suomalaisen teollisuusviennin kanssa, ja eri koulutusvientiorganisaatioiden on tehtävä laajempaa keskinäistä yhteistyötä.

Koulutusvienti toimialana tarvitsee kokonaiskoordinointia toiminnan vakauttamiseksi ja kasvattamiseksi. Education Finland -ohjelmasta tulee tehdä pysyvä, ja viennin tueksi on saatava riskirahoitusta. Suomen pitää antaa vahva koulutusosaamisensa myös kehittyvien maiden tukemiseksi. Koulutushankkeiden pitää olla keskeisin kehitysyhteistyön muoto.

Ratkaisu 26: Kansainvälisiä osaajia houkuteltava Suomen työmarkkinoille

Suomeen tarvitaan kansainvälisiä osaajia yhtä lailla korkean asiantuntemuksen kuin suorittavan työn tehtäviin.

Asiantuntijoiden ja tutkijoiden suurempi kansainvälinen liikkuvuus vahvistaa kotimaista korkeakoulutusta ja tutkimusta sekä suomalaisten yritysten toimintaa. Suomeen tarvitaan kokonaisvaltainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jolla houkuttelemme aktiivisesti työmarkkinoiden tarvitsemia uusia osaajia. Toisen asteen ja korkea-asteen vieraskielisen koulutuksen opiskelijavalintojen valintapäätöksiä pitää nopeuttaa ja kieli- ja kulttuurikoulutusta lisätä.

Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Nyt tarvitaan ratkaisuja koulutuksen, kasvatuk­sen ja tutkimuksen puolesta!

Koulutus ratkaisee