• logo
  • logo

Omat tiedot -sovellus ei tällä hetkellä toimi palvelinhuoltojen vuoksi.

Eduskuntavaalit

Koulutus ratkaisee: Syrjäytymiskehityksestä osallisuuskehitykseen

05.10.2018 - 09.00 Näkemys
Kuvituskuva

Syrjäytymiskehitys on vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmiamme. Syrjäytymisen seuraukset konkretisoituvat usein esimerkiksi opintojen keskeytymisenä, työttömyytenä, köyhyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen juuret ovat kuitenkin jo lapsuudessa. Siksi myös ongelman ratkaiseminen on aloitettava lapsuudesta ja taattava koko elinkaaren kattava mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan.

Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat kokemukset osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja ryhmään kuulumisesta. Toimivassa demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oltava valmiudet aktiiviseen osallistumiseen ja työllistymiseen. Koulutus on avainasemassa valmiuksien rakentamisessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen pitää saada nykyistä vahvempi rooli sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Kasvatus ja koulutus tukevat kasvua yksilöksi ja yhteisön jäseneksi, ehkäisevät syrjäytymistä, antavat valmiuksia työelämään sekä tukevat kaikkien osallistumismahdollisuuksia aina varhaislapsuudesta senioriväestöön asti. 

Vahva opinpolku jokaiselle 

Tehokkuuden tavoittelu ja tuloshakuisuus kasvatuksessa ja koulutuksessa ovat johtaneet yhä enemmän siihen, ettei aikaa ole riittävästi jokaisen lapsen ja nuoren arvostavaan ja kiireettömään kohtaamiseen. Samalla yksinäisyys on lisääntynyt. Kyselyn mukaan joka viides nuori koki itsensä näkymättömäksi ryhmässä. Tiedämme, että yksinäisyyden kokemus lapsuudessa on yhteydessä hyvinvoinnin ongelmiin nuoruudessa ja aikuisuudessa.

Nopeasti kasvava joukko lapsia ja nuoria jää ilman elinikäisessä oppimisessa ja työelämässä vaadittavia perusvalmiuksia, koska heiltä puuttuu riittävän varhainen oppimisen tuki. Tarvittavan tuen aloittaminen on liian byrokraattista ja tukitoimet riittämättömästi resursoituja.

Oppimisen pulmat laajenevat myös sosiaalisiksi ongelmiksi. Vaikka lähes kaikki nuoret siirtyvät toiselle asteelle, liian moni oppimisen polku keskeytyy eri syistä. Joka kuudes nuori päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa.

Lapselle ja nuorelle syntyy kokemus arvostuksesta ja tärkeydestä, kun opettajalla on aikaa kohdata hänet yksilönä. Tiiviissä vuorovaikutuksessa on mahdollisuus kasvaa yhteisön osallistuvaksi jäseneksi. Lähellä oleva opettaja kykenee tunnistamaan jokaisen lapsen ja nuoren vahvuudet sekä oppimisen haasteet. 

Ratkaisu 1: Panostetaan varhaiskasvatukseen

Päiväkodin tarjoama pedagoginen varhaiskasvatus on uuden varhaiskasvatuslain perusteella entistä vahvemmin jokaisen lapsen oikeus sekä merkittävä osa opinpolkua ja hyvää lapsuutta. Lapsiryhmät on muodostettava pysyviksi, jotta ne tukevat lapsen sosiaalista kehitystä. Yliopistojen pitää edelleen lisätä opiskelijoiden sisäänottomääriä varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen. Uutta varhaiskasvatuslakia tulee täsmentää siten, että siinä määritellään pedagoginen varhaiskasvatus.

Varhaiskasvatus pitää säätää sivistykselliseksi perusoikeudeksi. Lasten osallistumisastetta päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen on nostettava. Osallistumisen on oltava päivittäistä ja mahdollisimman säännöllistä. Perhevapaauudistuksella pitää vahvistaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Kotihoidontuen enimmäiskestoa tulee lyhentää. Sellaisista tuen osista, jotka edellyttävät perheen kaikkien lasten hoitamista kotona, pitää luopua. 3–4-vuotiaiden lasten oikeudesta maksuttomaan osapäiväiseen pedagogiseen päiväkodin varhaiskasvatukseen pitää laatia suunnitelma ja toteutusaikataulu. 

Ratkaisu 2: Uudistetaan oppivelvollisuutta

Oppivelvollisuuden uudistaminen on välttämätöntä, jotta voimme vähentää koulupudokkuutta ja nostaa suomalaisten osaamistasoa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikille 5–6-vuotiaille velvollisuutta osallistua esiopetukseen ja joustavammin etenevää, mutta vahvemmin tuettua oppivelvollisuutta. Riittävän tuen varmistaminen edellyttää myös arvioinnin yhdenvertaisuuden parantamista ja selkeiden vähimmäisosaamisen kriteerien määrittelyä.

Koska osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, toisen asteen opintojen pitää kuulua oppivelvollisuuteen aina siihen asti, kun opiskelija täyttää 19 vuotta. OAJ:n oppivelvollisuusmalli on esitetty kattavasti omassa julkaisussaan.

OAJ esittää nykyisen 100 vuotta vanhan oppivelvollisuusmallin kokonaispäivitystä tälle vuosisadalle.

graafi 1 Heikkojen osaajien määrä.JPG

 

Ratkaisu 3: Oppijan ja opettajan vuorovaikutus turvataan opettajamitoituksella

Tutkimuksissa on osoitettu, että ryhmäkoolla on yhteys oppimistuloksiin ja jopa myöhempiin opintoihin ja tuloihin. Opetuksessa ja kasvatuksessa on oltava oppijoiden määrä ja tuen tarve huomioon ottaen riittävästi opettajia. Tällöin opettajilla on aikaa myös hyvän vuorovaikutuksen tukemiseen ja oppijoiden yksilölliseen kohtaamiseen.

Ylisuurissa ryhmissä työrauha ja vuorovaikutuksen laatu heikkenevät, kiusaaminen lisääntyy ja oppiminen vaarantuu. Riittävä opettajamitoitus on keskeinen laatutekijä kaikilla koulutusasteilla. Oppijoilla on mahdollisuus oppia ja voida paremmin sekä tulla kohdatuksi yksilönä, kun opettajamitoitus on säädetty riittäväksi.

Ratkaisu 4: Oppimisen tukea pitää saada riittävästi ja tarpeeksi varhain

Oppimisen tuki on kiireellisesti korjattava vastaamaan oppijoiden nopeasti kasvavaa tuen tarvetta. Korjaaminen edellyttää sekä tukea koskevan lainsäädännön että tuen resurssien parantamista. Liian myöhäisestä ongelmiin reagoimisesta on päästävä ennakoivaan, varhaiseen ongelmiin puuttumiseen. Tuen resursseja pitää vahvistaa etenkin varhaisimpina vuosina, jolloin oppimisen pulmia voidaan ratkaista vaikuttavimmin. Kun oppilaan haasteita saadaan ratkottua, tukea voidaan vähitellen purkaa. Varhaisempi tuki on huomioitava erityisopettajamitoituksessa (ks. edellä) ja lapsen oikeus tarvitsemaansa tukeen pitää kirjata myös varhaiskasvatuslakiin.

Erityis- ja muiden opettajien yhteisopettajuutta on tuettava enemmän. Oikeudesta opiskella erityisluokassa tai -ryhmässä on säädettävä selkeämmin laissa, koska osa oppijoista tarvitsee pienemmän ryhmän oppiakseen.

Opettajamitoitus.JPG

 

Ratkaisu 5: Koulupäivän rakenne tukemaan oppimista, hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia kaikille

Koulupäivän rakenteen on tuettava ennen kaikkea oppimista. Koulupäiviin tulisi varata lisäaikaa omaan ryhmään kiinnittymiseen ja vuorovaikutukseen. Esitämme, että nykyistä perusopetuksen tuntijakoa kasvatetaan oman ryhmän tunneilla (yhteensä 2 vuosiviikkotuntia (vvt) luokkien 1–6 aikana ja 2 vvt luokkien 7–9 aikana). Ne käytettäisiin opetussuunnitelmassa määrättävällä tavalla muun muassa ryhmäytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn oman opettajan (luokanopettaja, luokanvalvoja, ryhmänohjaaja) opetuksessa ja ohjauksessa.

Hyvät harrastukset tukevat hyvinvointia ja oppimista. Monipuolinen ja laadukas harrastustoiminta pitää mahdollistaa kaikille koulun tiloissa ennen ja jälkeen koulupäivän. Maksuttoman harrastustoiminnan lisääminen on toteutettava koulun kerhotoimintaa uudistamalla ja sen rahoitusta laajentamalla. Myös ryhmämuotoista taiteen perusopetusta tulee hyödyntää aiempaa enemmän tässä harrastustoiminnassa. 

Ratkaisu 6: Jokaiselle aikuiselle taattava riittävät perustaidot

Räätälöityjä matalan kynnyksen koulutuskokonaisuuksia on kohdistettava niille aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa, kuten luku-, numero- tai digitaidoissa. Perustaitoja vahvistamalla avataan reitti myös tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Riittävien perustaitojen takaamiseen on panostettava läpi koulutusjärjestelmän. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen yleissivistävien opintojen merkitystä on korostettava.
Myös vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen koulutusta on kehitettävä edelleen matalan kynnyksen väylinä opintielle ja sivistykseen läpi elämän.

Kaikille mahdollisuus työllistyä koulutuksen kautta 

Työvoiman kysyntä, osaaminen ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa. Lisäksi Suomi ikääntyy. Ikärakenteen muutoksen vuoksi vain runsaat 40 prosenttia maassa asuvista on työelämässä. Työtehtävät ja ammatit ovat murroksessa.

Teknologian kehittymisen seurauksena noin kolmannes ammateista muuttuu tai katoaa 10–20 vuoden sisällä. Vuoden 1987 jälkeen on hävinnyt 640 000 sellaista työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen tutkinto.

graafi 2 Koulutus ja työllisyys.JPG

 

Ratkaisu 7: Avoimet opinnot tukemaan työllisyyttä ja alan vaihtoa

Ammatillisessa koulutuksessa pitää aloittaa viisivuotinen kokeilu avoimen korkeakoulun kaltaisesta avoimesta ammatillisesta koulutuksesta. Kokeilulla mahdollistetaan noin 8 000–10 000 opiskelijan osa-aikainen opiskelu arviolta 20 oppilaitoksessa.

Korkeakoulujen avointa koulutusta pitää kehittää tarjoamalla tutkinnon osia laajempina kokonaisuuksina, jotta työttömyysuhan alla olevien ja työttömäksi joutuneiden pääsyä korkeakoulutukseen saataisiin nopeutettua. Korkeakoulututkintojen osia sisältävän koulutuksen tarjoaminen tilauskoulutuksena pitää mahdollistaa. On lisättävä myös vailla korkeakoulututkintoa olevien mahdollisuuksia suorittaa ns. opintopolkuopintoja korkeakoulutukseen pääsyn sujuvoittamiseksi.

Ratkaisu 8: Nuorille tuetut väylät 2. asteella ja mahdollisuudet korkeakouluopintoihin

Peruskoulu ja toinen aste antavat jatkossakin hyvät valmiudet edetä opiskelemaan korkeakoulutukseen. Riittävät opetusresurssit on taattava myös niille oppilaille, jotka vaativat enemmän ja erilaista huomiota saavuttaakseen oppimistavoitteet. Keskeyttämistä vähennetään tehokkaimmin ohjaus- ja tukipalveluilla sekä tiiviillä vuorovaikutteisella lähiopetuksella. Toisen asteen duaalimallilla (erillinen lainsäädäntö ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa) varmistetaan vahva osaaminen niin jatko-opintoihin kuin työelämätaitoihinkin.

Ammatillisen koulutuksen on tuotettava laaja ammatillinen perusosaaminen ja yleinen jatko-opintokelpoisuus, mikä on varmistettava kunnollisella rahoituksella sekä kelpoisten opettajien antamalla opetuksella ja ohjauksella. Työpaikalla toteutettavaan opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Yksilöiden mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin ja haluamaansa työuraan pitää parantaa lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa opintoja muissa toisen asteen oppilaitoksissa sekä korkeakouluopintoja jo toisen asteen opintojen aikana on lisättävä. Vahvistetaan oppilaitosten tarjoamia toisen asteen ohjaus- ja urapalveluja.

Ratkaisu 9: Muunto- ja päivityskoulutus parantamaan työmarkkinakelpoisuutta

Työelämässä olevien mahdollisuutta osaamisen kasvattamiseen on parannettava muun muassa lisäämällä muunto- ja päivityskoulutuksia. Näillä koulutuksilla voidaan nopeasti vaikuttaa jo työelämässä olevien osaamisen uudistamiseen tai vastata työvoimatarpeeseen rakennemuutosalueilla ja kasvavilla toimialoilla.

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee