• logo
  • logo
Eduskuntavaalit

Koulutus ratkaisee: Maailman parasta koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena

05.10.2018 - 09.00 Näkemys
Kuvituskuva

Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat nostaneet Suomen maailman onnellisimpien, edistyksellisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Kasvatus ja koulutus sekä niillä luotu osaaminen ovat olleet keskeisiä kansakunnan kehittäjiä, uudistajia ja voimavarojen luojia – koko henkisen ja taloudellisen hyvinvointimme kivijalkoja.

Viime vuosina nuorten ikäluokkien koulutustaso on kuitenkin huolestuttavasti kääntynyt laskuun. Vähenevä panostus koulutukseen ja sen seurauksena heikkenevä osaaminen vaarantavat Suomen tulevaisuuden.

Yhteiskuntaa ei kehitetä eikä sen ongelmia ratkaista ilman vahvaa ja edistyksellistä kasvatus- ja koulutussektoria. Koulutukseen kohdistuviin kasvaviin odotuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen lisää väistämättä kustannuksia, joita ei saada kompensoitua automatisoinnilla ja rationalisoinnilla, kuten teollisuudessa usein tehdään. Koulutuksen positiiviset vaikutukset yhteiskunnan henkiseen ja taloudelliseen kehitykseen ovat kiistattomia ja tieteellisesti todistettuja. Siksi koulutukseen tulee jatkossa panostaa enemmän kuin aikaisemmin.

Systemaattista koulutuksen arvostuspuhetta on lisättävä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kasvatusta ja koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi, vaan paremman yhteiskunnan saavuttamiseksi. Kuitenkin varhaiskasvatuksessa voiton tavoitteleminen on nykyään mahdollista, ja voittoa rahoittajilleen tavoittelevien päiväkotipalvelujen osuus on lisääntynyt. Yhtiöiden tuottamassa koulutus- ja kasvatustoiminnassa tulee päätöksenteon olla julkista ja avointa, koska toiminta on julkisesti säädeltyä ja rahoitettua.

graafi 6 Koulutustaso.JPG

 

Ratkaisu 27: Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta on lisättävä merkittävästi

Koulutus- ja kasvatussektori tulee asettaa tärkeimmäksi investointikohteeksi. On laadittava pitkän aikavälin kasvuohjelma, jotta perusrahoitus saadaan kestävälle tasolle. Kuntarahoituksen kokonaistasoa on selkeästi vahvistettava. Kuntien valtionosuusjärjestelmä kaipaa remonttia, jotta se reagoisi kasvavien alueiden resurssitarpeisiin ketterämmin.

Valtionosuusjärjestelmän on tuettava kuntarakenteen tervettä kehittymistä suhteessa väestörakenteeseen sekä huomioitava vieraskielisten oppijoiden kasvava osuus ja resursoinnin tarve opetuksessa.

Ratkaisu 28: Kehittämisen on oltava pitkäjänteistä

Koulutuksen järjestäjiä pitää tukea pirstaleisen hankerahoituksen sijaan pitkäkestoisella kehittämisrahoituksella, mikä osaltaan tukee koulutuksen kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Rahoituksen pitää pohjautua valtakunnan tasolla linjattuihin tarpeisiin sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien omiin koulutuksen kehittämissuunnitelmiin sekä tutkittuun tietoon.

Rahoituksella voidaan ohjata kuntia ja koulutuksenjärjestäjiä yhteistyöhön. Rahoitus pitää ohjata suoraan koulutuksen järjestäjille. Suomessa pitää yhä edistää ja laajentaa kasvatuksen ja koulutuksen tutkimusta kaikilla kouluasteilla.

Ratkaisu 29: Laatu on tärkeintä koulutusjärjestelmän kehittämisessä

Lainsäädännöllä on asetettava selkeät minimitavoitteet ja laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja eri koulutusasteiden opetuksen järjestämiselle. Lisäksi tarvitaan mittarit, joilla pyritään mittaamaan toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä laadullisesti että määrällisesti. Nämä toimivat koulutuksen kehittämisen, arvioinnin ja suunnittelun tukena. Arvioinnissa on huomioitava, että kasvatuksen ja koulutuksen tuloksellisuutta on mahdollista arvioida vain hyvin pitkän ajan kuluessa.

Rahoitusmalleja on kehitettävä tukemaan laatua ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa.

Ratkaisu 30: Kasvatus- ja koulutuspalveluiden pitää olla voittoa tavoittelemattomia

Kasvatus- ja koulutuspalveluiden tulee muodostaa yhtenäinen jatkumo aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Julkinen sektori pystyy parhaiten tuottamaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet koko maahan. Kasvatus- ja koulutuspalveluiden voittoa tavoittelemattomuudesta on pidettävä kiinni ja tähän suuntaan on siirryttävä myös varhaiskasvatuksessa sekä työvoima- ja kotoutumiskoulutuksissa.

Kasvatus- ja koulutussektorin yhtiömuotoisesta toiminnasta pitää säätää lailla. Myös varhaiskasvatuksen järjestämiseen kaivataan rajoitteita esi- ja perusopetuksen järjestämislupien tapaan.

Ratkaisu 31: Kasvatuksen ja koulutuksen toimintaedellytykset kunnissa turvattava

Kuntarakenne vaatii kehittämistä laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Lähtökohdaksi pitäisi ottaa, että kunnan väestöpohja riittää yläkouluopetuksen järjestämiseen laadukkaasti. Tällaiseen kehitykseen valtion pitää ohjata ja kannustaa kuntia.

Maakuntauudistukselle pitää antaa aikaa. Maakunnille ei pidä siirtää uusia tehtäviä ennen kuin maakunnat ovat saaneet toimintansa käyntiin ja mahdolliset kehittämistarpeet on tunnistettu. Niille ei pidä antaa esimerkiksi kasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestämistehtävää.

Varhaiskasvatuksen roolia kunnallisena palveluna pitää vahvistaa.
Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluille on kohdennettava kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen oma erillinen rahoituksensa.

Ratkaisu 32: Koulutukselle on perustettava tulevaisuusfoorumi ja laadittava KESU

Suomeen on perustettava valtakunnallinen koulutuksen tulevaisuusfoorumi, jossa koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena ja pitkällä aikajänteellä. Uuden hallituksen pitää laatia koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU), joka parantaa kehittämisen pitkäjänteisyyttä.

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Nyt tarvitaan ratkaisuja koulutuksen, kasvatuk­sen ja tutkimuksen puolesta!

Koulutus ratkaisee