Tuloksia haulle "Eduskuntavaalit"

Erityisopettajana minun on löydettävä yhteys jokaiseen oppilaaseen, jotta kukaan ei jäisi ulkopuolelle.

Oikeus teokseen on sen tekijällä, ja teoksen käyttäminen edellyttää aina tekijän lupaa. Tämä koskee myös opettajien valmistamia oppimateriaaleja. Tilanteen selkeyttämiseksi lainsäädäntöä pitää täsmentää, koska nyt meno on toisinaan kuin villissä lännessä.

Jos koulutus ei pysty vastaamaan jokaisen yksilön tarpeisiin ja tarjoamaan tälle riittäviä edellytyksiä edetä kohti omia haaveitaan, sen seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti dramaattiset. Esittelen kolme keskeistä tasa-arvon kipukohtaa, joihin seuraavan hallituksen on syytä puuttua. Muuten edessä on tulevaisuus, jota kukaan ei halua.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, että koulutukselle tarvitaan pitkän aikavälin kasvuohjelma rahoitustason nostamiseksi. Tätä mieltä ovat OAJ:n ja Opettaja-lehden kyselyssä kaikki puolueet yhtä lukuun ottamatta. Siniset eivät ole esityksestä samaa eivätkä eri mieltä.

Yksin. Ilman paria. Kukaan ei odota aamulla koulun pihalla. Kello soi oppitunnille. Luokka on täynnä häliseviä oppilaita. Bling. Viesti. Häijy ja ilkeä viesti. Muut nauraa. Bling. Sinut poistetiin viestiketjusta. Opettaja saapuu luokkaan ja tunti alkaa. Mitä sitten tapahtuu?

Osaamisen kasvattaminen, tieteen ja koulutuksen arvostuksen lisääminen, korkeakoulujen toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä on lista tärkeimmistä asioista, jotka kevään eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien pitää korkeakoulutuksen osalta ratkaista.

Luokanopettaja Veli-Matti Harjula pitää tärkeänä tarjota oppilaille eväitä elämään. Kaikessa ei tarvitse olla paras, mutta on tärkeää löytää ainakin yksi juttu, jossa on hyvä. OAJ haastaa Suomen opettajat kertomaan työnsä merkityksestä. Katso video!

Opettajien määrä suhteessa oppijoiden määrään on yksi keskeisistä kriteereistä, kun arvioidaan opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Opetusryhmien kokoa pienennettiin monen vuoden ajan, mutta nyt ryhmäkoot ovat valitettavasti kääntyneet jälleen kasvuun (vipunen.fi).

Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on reilut 150 000. Opiskelemaan hakeudutaan perusopetuksen jälkeen yhteishaun kautta, ja muille hakijoille jatkuva haku on käytössä ympäri vuoden. Vuosittain noin 50 000 opiskelijaa aloittaa joko ammatilliset perusopinnot tai eri tavoin koostetut ammatilliset opinnot.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa. Samalla kansa ikääntyy. Vain reilu 40 prosenttia maassa asuvista on töissä. Työtehtävät ja ammatit ovat murroksessa. Teknologian vaikutuksesta ammateista muuttuu tai katoaa 10–20 vuoden sisällä yli kolmannes. Miten käy Suomen kilpailukyvyn?