Hallitus uudistaa jatkuvaa oppimista sekä parlamentaarisesti että kolmikantaisesti. OAJ kannattaa uudistusta, mutta muistuttaa, että uudistukseen on taattava riittävästi resursseja. Tutustu OAJ:n 11 ehdotukseen, joiden avulla jatkuvan oppimisen uudistus saadaan maaliin.
Osaamisvaatimukset kasvavat juuri nyt nopeasti alasta riippumatta. Samaan aikaan monilla aloilla esiintyy merkittävää pulaa osaavista tekijöistä, ja jatkuva oppiminen onkin kaikkien huulilla.
Nykyhallitus uudistaa jatkuvaa oppimista, jotta työmarkkinoilla voidaan vastata työelämässä olevien koulutustarpeisiin. Samalla etsitään ratkaisuja työn ja opiskelun yhteensovittamiseen.
OAJ kannattaa uudistusta lämpimästi, mutta samalla muistuttaa, että uudistusta ei voi toteuttaa ilman riittäviä resursseja ja ohjauspalvelujen kehittämistä. Järjestöllä on 11 ehdotusta, joiden avulla uudistus saadaan maaliin.
Sivistys, koulutus ja osaaminen – kaiken takana on opettaja
Hallitusohjelma korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä. Koulutus on sivistyksen ja osaamisen kulmakivi. Koulutus avaa tien uuden oppimiselle.
Oppiminen taas vaatii pedagogista tukea. Tietotulvan keskellä pedagogiikan – ja sitä myötä opettajan ammatillisuuden – merkitys korostuu. Oppimistilanteet ovat erilaisia ja nopeasti muuttuvia, joten opettaja joutuu tekemään vaativia pedagogisia ratkaisuja. Kelpoisuusvaatimukset turvaavat opetuksen laadun ja siksi kelpoisuuksista on pidettävä kiinni.
1. Perustetaan työelämän tarpeisiin vastaava opettajarekisteri
OAJ esittää yhdessä viiden tutkimuslaitoksen kanssa opettajarekisterin perustamista. Rekisteri vahvistaisi opettajan professiota ja varmistaisi, että opettajia on koulutettu oikea määrä ja että opiskelijoilla on kelpoiset opettajat.
Ohjaus on opetushenkilöstön työtä
Hallitusohjelmaan on kirjattu elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittäminen. Jatkuva oppiminen mahdollistuu kattavien ohjauspalvelujen myötä. Hallitusohjelman mukaan laaditaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet.
Ohjauksellinen ote vahvistuu kaikilla asteilla. Ohjauksen merkitys korostuu nivelvaiheessa, jolloin nuori etsii suuntaa tulevaan. Jatkuva oppiminen moninaistaa myös opinto-ohjaajan työtä. Aikuisena moni tarvitsee niin opintoihin kuin uraankin liittyvää ohjausta esimerkiksi ammatinvaihtotilanteessa. Ohjaus on tärkeässä roolissa myös erityisryhmien edustajille, kuten maahanmuuttajille ja alhaisen pohjakoulutuksen omaaville.
Ohjaukseen liittyy kiinteästi aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Hallituksen kirjaus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden laadinnasta on tervetullut. Tätä työtä on jo tehty eri koulutussektoreilla, kuten korkeakoulutuksessa. Käytännöt ovat kuitenkin kirjavia, ja valtakunnalliset raamit puuttuvat. Ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) on otettu käyttöön.
Näin ohjausta tulisi kehittää:
2. Tarvitaan periaatteet aiemman osaamisen tunnistamiselle
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet on laadittava yhteistyössä hallinnon, työelämän ja oppilaitosten kanssa. Laadinnassa voidaan hyödyntää HOKS-työtä ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyviä käytäntöjä.
3. Oppilaitosten ja opettajien rooli ja osaaminen esiin
Oppilaitosten ja opettajien roolia on korostettava ohjaustyössä sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Opettajien ohjausosaamista on kehitettävä oppilaitosmuodosta riippumatta. Ohjaustyötä tukevaa täydennyskoulutusta on tarjottava kaikille opettajille. Täydennyskoulutukselle on taattava pysyvä rahoitus.
4. TE-palveluiden ja oppilaitosten yhteistyö vahvemmaksi
TE-palvelujen ja oppilaitosten yhteistyötä on vahvistettava alueilla. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla on alueen paras ohjausosaaminen sekä kattava työelämätuntemus. Näitä vahvuuksia työhallinnon on hyödynnettävä työllistymistä edistävissä toimissaan.
Opiskelun aikaiset etuudet kuntoon kaikille
Hallitusohjelman mukaan opintovapaata kehitetään ja aikuiskoulutustukea uudistetaan tukemaan työn ja opiskelun yhteensovittamista. Työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti parannetaan.
Nykyisellään opiskelun aikainen tukiviidakko on hankala ja opiskelijalle epäselvä.
Opiskelun aikaisia etuuksia tulisi uudistaa seuraavasti:
5. Joustavuutta järjestelmään, yksinkertaisuutta hakemiseen
Opiskelun aikaisia tukijärjestelmiä on yhdistettävä ja joustavoitettava. Etuuksien hakemista on yksinkertaistettava ja päästävä yhden luukun malliin. Ohjeistuksia on selkeytettävä ja prosesseja on soveltuvin osin automatisoitava.
6. Eri tilanteissa olevat huomioitava
Etuuksissa on huomioitava kaikki – niin työssä käyvät, työvoiman ulkopuolella olevat kuin yrittäjätkin.
Nopean aikavälin toimet osaajapulan ratkaisemiseksi
Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa osaamistasoa nostamalla, rakennemuutoksen ennakointia kehittämällä sekä koulutusta lisäämällä. Myös muutosturvaa kehitetään.
Puutteita on esimerkiksi ennakoinnissa. Ennakointia tehdään eri tahoilla, kuten opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Ennakointityö on kuitenkin hajanaista, eikä eri hallinnonalojen tekemä työ välttämättä kohtaa. Yhteinen tahtotila puuttuu. Muutosturva ei toimi julkisella sektorilla.
Näin osaajapula saadaan ratkaistuksi:
7. Julkiselle sektorille muutosturvaa
Julkiselle sektorille on saatava vähintään yksityisen sektorin muutosturvaa vastaava malli.
8. Osaamistarpeiden ennakointiin opettajat mukaan
Ennakointia on kehitettävä systemaattisesti yli hallinnonalarajojen. Opettajilla on oltava mahdollisuus osallistua ennakointitilaisuuksiin ja olla mukana kehittämässä oman alansa koulutusta tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.
9. Oppilaitoksille eväät vastata työvoimatarpeeseen
Oppilaitosten mahdollisuuksia vastata nopeasti työvoimatarpeeseen on parannettava.
10. Tarvitaan avoin ammatillinen väylä
On luotava avoin ammatillinen väylä avoimen korkeakoulun rinnalle.
11. Rahoituksen pitää mahdollistaa reagointi
Koulutuksen rahoitusta on kehitettävä niin, että se tukee oppilaitosten nopeaa reagointimahdollisuutta; mm. ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitus on muutettava oppilaitoksille kannattavaksi.