Tuloksia haulle "Koulutuksen laatu"

Ammatilliseen koulutukseen tulisi määritellä, paljonko opiskelija saa opetusta. Tätä mieltä on kahdeksan kymmenestä suomalaisesta. Eduskuntapuolueet kokoomusta ja rkp:tä lukuun ottamatta ovat suomalaisten kanssa samaa mieltä.

Ammatillisen koulutusuudistuksen eli reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa, ilmenee laajan opettajakyselyn tuloksista. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja. Viiden toimijan yhteiseen kyselyyn vastasi 1500 ammatillista opettajaa.

Kansa ja eduskuntapuolueet haluavat pitää opettajat korkeasti koulutettuina jatkossakin.

OAJ ja Touhula ovat aloittaneet yhteisen hankkeen. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen johtamista Touhulan päiväkodeissa.

Yhdellä ihmisellä on suuri päätösvalta silloin, kun hän on ministeri. Ministerin valtaa rajoittaa oikeastaan vain hallitusohjelma, jonka toteuttamisesta hän oman sektorinsa osalta vastaa. Niin kauan kuin hallitusohjelma toteutuu, eikä ministeri tee sen vastaisia toimia, hänellä on valta päättää, mitä työryhmien tai asiantuntijoiden ehdotuksista hän vie eteenpäin.

0.88, 0.75 ja 0.6. Tiedättekö, miten nämä desimaalit liittyvät varhaiskasvatukseen? Ne tarkoittavat laskennallisia lapsia. Lapsia ei lasketa lapsiryhmiä perustettaessa yksilöinä, vaan sen mukaan, miten monta tuntia lapset viettävät päiväkodissa.

OAJ vaatii pikaisia uudistuksia oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Esimerkiksi erityisopettajien määrästä on säädettävä lailla.

Rentous, käytännönläheisyys ja suora polku työelämäänkorostuvat mielikuvissa, jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta pääsääntöisesti myönteisiä, kertoo tutkimus. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan tutkimus sisältää käyttökelpoisia tietoja seuraavalle hallituskaudelle amiksen vetovoimasta huolehtimiseksi.

Ylen tänään julkistaman kyselyn mukaan valtaosa opettajista on tyytymättömiä opetussuunnitelman perusteisiin. OAJ:n Jaakko Salon mukaan osa kritiikistä kohdistuu uudistuksen toimeenpanoon ja resurssien riittävyyteen.

Jos yliopisto alistetaan palvelemaan ulkopuolelta asetettuja tavoitteita, hukataan Janne Saarikiven mielestä yliopiston mahdollisuudet toimia yhteiskunnallisen kehityksen kriittisenä tarkastelijana.