Perusopetuksen oppilasarviointi uudistuu. Uudistus koostuu kahdesta pääosasta: opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun päivityksestä sekä myöhemmin julkaistavista uusista arviointikriteereistä. Mistä uudistuksessa on kyse? Kokosimme yhteen pääpointit sekä vinkit paikalliseen toteutukseen.
Opetushallitus julkaisi 11.2.2020 uuden opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun. Uudistuksen pohjalta tehdään paikallisiin opetussuunnitelmiin muutoksia, jotka astuvat voimaan lukuvuoden 2020–21 alusta.
OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo listasi keskeisiä muutoksia, joita uudistus tuo tullessaan. Lisäksi hän antaa vinkkejä siitä, mihin paikallisissa opetussuunnitelmissa, kouluissa ja yksittäisten opettajien kannattaa kiinnittää niiden osalta huomiota.
1. Arviointiin kaikille yhteiset periaatteet
Opetussuunnitelman perusteiden uusi arviointiluku on Jaakko Salon mukaan hyvä. Itsestään uudistus ei kuitenkaan toteudu. Tänä keväänä on edessä tärkeä vaihe, kun paikallisesti päivitetään opetussuunnitelmia ja valmistaudutaan uusien arviointikäytäntöjen käyttöönottoon.
Valtaosa uusista arviointimääräyksistä on kaikille yhteisiä, eli ne siirretään sellaisenaan paikallisiin opetussuunnitelmiin. Tämä säästää paikallista työtä ja toisaalta tekee arvioinnista entistä yhdenmukaisempaa.
– Nyt, kun paikallisesti on vain vähän kirjattavaa, voidaan keskittyä siihen, että opettajat saavat riittävästi koulutusta uusista arviointikäytännöistä, Salo sanoo.
Hän muistuttaa, että jos opetussuunnitelman päivittämisestä ja uuden opettelusta aiheutuu lisätyötä, se pitää tehdä työajalla tai korvata erikseen.
–Tästä olemme luottamusmiehiä ohjeistaneet, Salo sanoo.
2. Formatiivisen arvioinnin dokumentoinnista luovutaan
Arviointiluvun päivityksen myötä oppimista tukeva formatiivinen arviointi ja oppilaan osaamisen tasoa koskeva summatiivinen arviointi erotetaan selkeästi toisistaan.
– Jostain kumman syystä formatiiviseen arviointiin oli kehitetty opettajille todella kuormittavia ja byrokraattisiakin dokumentointikäytäntöjä. Nyt ops linjaa aivan yksiselitteisesti, että formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia. Linjaus on niin selvä, että pitäisin kummallisena, jos tällaista dokumentointia jossain kunnassa yhä opettajilta edellytettäisiin, Salo sanoo.
Formatiivisen arvioinnin osalta selvyyttä tulee myös oppilaiden itsearviointiin ja vertaispalautteeseen.
– Oppilaiden itsearviointi ja vertauspalaute ovat osa formatiivista arviointia. Ne eivät myöskään vaikuta oppiaineesta annettavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
3. Summatiiviseen arviointiin linjaus numeroarvioinnista neljänneltä luokalta alkaen
Monissa kunnissa opettajia ovat kuormittaneet kirjavat tulkinnat siitä, pitääkö vaikkapa laaja-alaista osaamista, monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai oppilaan työskentelyä arvioida erikseen. Pahimmillaan on päädytty käytäntöihin, jotka moninkertaistavat opettajien arviointityön.
Nyt opetussuunnitelman perusteissa linjataan yksiselitteisesti, että arviointi suoritetaan oppiaineittain. Koska työskentelyn, laaja-alaisen osaamisen sekä monialaisten kokonaisuuksien arviointi on osa oppiaineiden arviointia, niitä ei siis pidä arvioida erikseen.
– Jos näin on omassa kunnassa toimittu, on korkea aika luopua tästä selkeästi opsin vastaisesta toimintatavasta, Salo sanoo.
Summatiivinen arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppilaan antamiin näyttöihin. Nämä näytöt voivat olla vaikkapa kirjallisia, suullisia tai toiminnallisia kokeita tai erilaisia projekteja.
– Oleellista on, että arvioinnin tekee oppilasta opettava opettaja ja että hän myös valitsee arviointimenetelmät.
Arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat summatiiviseen arviointiin, pitää dokumentoida. Tämä on tärkeää myös opettajan oikeusturvan kannalta, koska arviointi on voitava perustella.
– Käytännössä tämä velvoite on ollut jo aiemminkin, mutta kokemuksesta ohjaisin tässäkin kohtuullisuuteen. Suosittelen opettajia valitsemaan sellaisia näyttötapoja, joissa dokumentointi on sujuvasti tehtävissä.
Todistusarvioinnissa käytetään jatkossa numeroarviointia kaikkialla viimeistään neljänneltä luokalta alkaen.
– Tähän oli tärkeää saada yhteinen kansallinen linjaus. Vielä on työskenneltävä sen eteen, että myös arviointikriteereistä saadaan kehitettyä opettajille toimivia ja käytännöllisiä työkaluja arviointiin.
4. Kodin ja koulun yhteistyö arvioinnissa
Myös arvioinnissa, kuten opetuksessa yleisestikin, pitää koulun tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa.
– Oleellista on kuitenkin se, että myös arvioinnin osalta tässä on kyse kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, jota opettajat tekevät ys-ajan puitteissa.
Jos arviointiin päätetään liittää esimerkiksi keskusteluja vanhempien kanssa, pitää niille varata vastaava määrä ys-aikaa.
5. Opettajille arviointikoulutusta työajalla
Paikallisessa opetussuunnitelmatyössä päähuomio on suunnattava opettajien arviointiosaamisen kehittämiseen. Täydennyskoulutukselle on tarvetta, ja sitä on järjestettävä työajalla.
– Aiemmasta viisastuneena kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että järjestettävä koulutus on OPS-perusteiden linjausten mukaista. Arviointi ei ole mielipideasia, nyt siihen on yhteiset linjaukset.
Aikataulu: Näin arviointiuudistus etenee
- Opetussuunnitelman perusteiden uudistettu arviointiluku julkaistaan 11.2.2020
- Perusteiden arviointiluvun muutokset toteutetaan paikallisiin opetussuunnitelmiin kevään 2020 aikana.
- Paikallisten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyntä.
- Arvioinnin ops-muutokset astuvat paikallisesti voimaan 1.8.2020 ja otetaan siis käyttöön lukuvuoden 2020–21 alusta.
- Uudet päättöarvioinnin kriteerit julkaistaan näillä näkymin jouluna 2020. Uudet kriteerit otetaan käyttöön lukuvuonna 2021–22. Päättöarviointi annetaan näillä kriteereillä keväällä 2022.
- Tämän jälkeen laaditaan vielä ainakin kuudennelle luokalle kriteerit vähimmäisosaamisesta ja hyvästä osaamisesta.
- OAJ vaatii edelleen kriteerien laadintaa myös toiselle ja neljännelle luokalle, jotta jo alakoulussa voitaisiin säännöllisesti varmistaa, että oppilaan osaaminen on riittävällä tasolla. Siten huomattaisiin nykyistä aiemmin mahdolliset lisätuen tarpeet ja voitaisiin varmistaa, että jokainen saa peruskoulusta riittävät valmiudet jatkaa opintojaan toiselle asteelle.
Kuva: Leena Koskela
Tekstiä muokattu 12.2. klo 15.15: Täsmennetty kohtaa, joka koskee summatiiviseen arviointiin vaikuttavien näyttöjen dokumentointia.