Syyskuun loppupuolella maan hallitus tekee esityksensä ensi vuoden budjetiksi. OAJ kävi läpi hallitusohjelman ja kokosi listan asioista, joita budjettiriihestä on sen pohjalta lupa odottaa. Budjetin jatkovalmistelua varten OAJ:llä on myös täsmätärppejä hallitukselle.
Heti hallitusohjelman valmistumisen jälkeen OAJ perkasi, millaisia kirjauksia koulutuksesta, kasvatuksesta, tutkimuksesta ja työelämästä se pitää sisällään. Tuolloin huomio kiinnittyi muun muassa siihen, että monin paikoin hyvienkään kirjausten yhteydessä ei vielä linjattu niiden rahoituksesta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi elokuun lopussa ehdotuksensa valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi puolestaan oman talousarvioehdotuksensa. Ensi vuoden talousarvion käsittely jatkuu valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden välisillä neuvotteluilla, ja hallituksen virallinen budjettiriihi käydään 19.–20. syyskuuta.
Valtioneuvoston video avaa, miten valtion budjetti valmistuu. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Mitä lisärahoitusta koulutukseen on ensi vuodelle luvassa? OAJ kokosi listan selvistä asioista ja muutamasta jokerista, joita budjettiriihestä on hallitusohjelman sekä sen liitteenä olevan taloudellisia päätöksiä listaavan taulukon pohjalta lupa odottaa.
Päivitämme tätä artikkelia budjettikäsittelyn edetessä.
Tuki kuntoon ja osaamistaso nousuun
Toisen asteen oppimisen tuen vahvistamiseen 10 miljoonaa euroa
Mitä? Hallitus haluaa turvata lukiolaisille ja ammatillisille opiskelijoille riittävän oppimisen tuen sekä ammatilliseen koulutukseen lähiopetuksen. Tämän toteuttamiseksi on hallitusohjelmaa laadittaessa suunnattu vuodelle 2024 sekä lukiokoulutukseen että ammatilliseen koulutukseen 5 miljoonaa euroa.
Jotta lisäraha edistää tavoitteen toteutumista mahdollisimman hyvin, rahat kannattaa OAJ:n mielestä kohdentaa kehittämishankkeiden kautta erityisopettajien määrän ja erityisopetuksen, tukiopetuksen sekä lähiopetuksen lisäämiseen.
Lisäksi on tärkeää, että oppimisen tuki uudistetaan ja siitä säädetään jatkossa täsmällisesti perusopetuksen lisäksi myös lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta. Vain siten voidaan edistää koulutuksen tasa-arvon toteutumista riippumatta siitä, missä kunnassa ja oppilaitoksessa opiskelujaan suorittaa.
Lue myös blogikirjoitus: Nyt toimeksi lukion ja amiksen oppimisen tuen vahvistamisessa
Lue myös uutisemme Education at a Glance -tuloksista
Lue lisää OAJ:n ehdotuksia siitä, miten tuki saataisiin toimivaksi
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Perusopetuksen vahvistamiseen 50 miljoonaa euroa
Mitä? Hallitus haluaa ”vahvistaa perusopetusta” esimerkiksi parantamalla perustaitoja ja -valmiuksia sekä lisäämällä työrauhaa opettajille ja oppilaille. Tähän hallitus lupaa ensi vuodelle 50 miljoonaa euroa. Perusopetuksen vahvistaminen edellyttää myös lakimuutoksia esimerkiksi oppimisen tukeen, mutta lakimuutoksia ei ehditä tehdä vuodelle 2024.
Tutustu OAJ:n malliin: Tuki perille, ei vain paperille!
Lakimuutoksia odotellessa lisäraha kannattaa OAJ:n mielestä ensi vuonna jakaa hallitusohjelmassa linjattuihin asioihin näin:
- Perusopetuksen tasa-arvorahoituksen määrärahataso pitäisi vakiinnuttaa vähintään 40-50 miljoonaan euroon vuodessa. Tasa-arvorahalla voitaisiin muun muassa tasoittaa oppimiseroja, ehkäistä segregaatiota ja mahdollistaa opetusryhmien kohtuullinen koko.
Lue myös: Näin tasa-arvorahalla voidaan ehkäistä eriarvoistumista - Perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamiseen kolmella vuosiviikkotunnilla ilman opetussuunnitelman laajentamista riittäisi 12 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saataisiin lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.
Perusopetuksen vahvistaminen edellyttää myös lakimuutoksia esimerkiksi oppimisen tukeen, mutta lakimuutoksia ei ehditä tehdä vuodelle 2024.
Riittävillä ja hyvin suunnatuilla resursseilla koulutustaso nousuun
Yliopistoille rahaa varhaiskasvatuksen aloituspaikkamäärien lisäämiseen
Mitä? Hallitus tavoittelee koulutustason nostoa eli sitä, että yhä useampi suorittaisi korkeakoulututkinnon. Hallitus kertoo hallitusohjelmassa haluavansa lisätä varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien aloituspaikkoja yliopistoissa siten, että vuosittain koulutettaisiin vähintään 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Tämä onkin tärkeää, jotta voidaan yltää muihin hallitusohjelman tavoitteisiin, kuten osallistumisasteen nostamiseen ja siihen, että lapsen oikeus pedagogisesti johdettuun ja toteutettuun varhaiskasvatukseen toteutuu.
Jotta tavoite aloituspaikkojen lisäämisestä täyttyy, vuodelle 2024 tarvitaan yliopistoihin 250–300 uutta lisäaloituspaikkaa. Aloituspaikkojen lisäystä varten yliopistoille tarvitaan 2–3 miljoonaa lisäeuroa vuodelle 2024.
Lue myös blogi: 8 keinoa varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen
Tki-rahoituksen kohdentaminen korkeakoulujen perusrahoitukseen
Mitä? Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Kasvavaa T&K-rahoitusta on tärkeää kohdistaa korkeakoulujen perusrahoitukseen, jotta ne voivat toteuttaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä T&K-toimintaa. Lisäksi rahalla on myös koulutettava tutkijoita.
Lue lisää: TKI-osaajapulaan tarvitaan ratkaisuja
Lue lisää: Budjettiriihessä vahvistettava ammattikorkeakoulujen tutkimusta ja koulutusta
Ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvausleikkauksilla koulutettava sotealalle osaajia
Mitä? Hallitus on huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluiden osaajapulasta ja haluaa löytää siihen ratkaisuja. Samalla hallitus kuitenkin suunnittelee leikkaavansa ammattikorkeakouluilta sote-alan harjoittelukorvausperusteella 12 miljoonaa euroa.
Jotta sote-alan osaajapulaa voidaan helpottaa, ei alalle työntekijöitä kouluttavien ammattikorkeakoulujen rahoitusta voida heikentää. Suunnitellulla 12 miljoonan leikkauksella koulutettaisiin noin 450 osaajaa sotealalle. Siksi leikatut rahat tulee kohdentaa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen tai perua leikkaus.
OAJ:n tärppejä budjetin jatkovalmisteluun
Budjetin jatkovalmistelussa hallituksen pitäisi OAJ:n mielestä huomioida myös seuraavia asioita.
Opettajarekisterin perustaminen käyntiin
Mitä? Myös opetusalan osaajapula huolettaa hallitusta. Silti hallitusohjelmassa ei mainita opettajarekisteriä, joka auttaisi ennakoimaan tulevia opettajankoulutustarpeita.
Opettajarekisteri auttaisi ennakoimaan tulevia opettajankoulutustarpeita.
Jotta opettajapulaa voidaan ehkäistä, hallituksen pitäisi jatkaa opettajarekisterin perustamisen valmistelua. Vain siten opetusalan aloituspaikkatarve voidaan perustaa täsmälliseen tietoon, kun ikäluokat pienentyvät ja toisaalta esimerkiksi erityisopettajien tarpeen kasvaa. Nykytilanne on kestämätön, sillä Suomessa ei ole valtakunnallista tietoa kelpoisten opettajien määrästä eikä alueellisesta sijoittumisesta, uraliikkuvuudesta ja alalla pysymisestä.
Opettajarekisterin valmistelu vaatisi ensi vuoden budjettiin miljoonan euron lisäystä kohdennettuna Opetushallitukselle. Kaiken kaikkiaan opettajarekisterin tietopohjan perustaminen veisi Opetushallituksen esittämällä mallilla noin 4–5 vuotta, ja sen kokonaiskustannus olisi 2,2–2,4 miljoonaa euroa. Opetuksen järjestäjien osalta kuluja ei olla pystytty arvioimaan.
Lue myös: 5 syytä perustaa opettajarekisteri
Aikuiskoulutustuen lakkauttamispäätös peruttava
Mitä? Hallituksen kaavailema aikuiskoulutustuen leikkaus 45 miljoonalla eurolla ja tuen lakkauttaminen olisi ristiriidassa esimerkiksi sen kanssa, että samalla hallitus pyrkii vastaamaan osaajapulaan. Pula erityisopettajista ja varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä uhkaa paheta, jos aikuiskoulutustuki poistuu. Nykyisellään aikuiskoulutustuki on tärkeä esimerkiksi luokan- ja aineenopettajille, jotka haluavat kouluttautua erityisopettajiksi (60 op / 1 vuosi).
Jotta kouluttautumishaaveilta ei katkaista siipiä, vaan onnistutaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti nostamaan koulutustasoa ja ratkaisemaan osaajapulaa, on tuen lakkauttaminen peruttava. Ennen kuin nykyistä tukea lakkautetaan ja leikataan siitä 45 miljoonaa euroa vuonna 2024, on luotava ja otettava käyttöön uusi vaihtoehtoinen malli, joka mahdollistaa kouluttautumisen esimerkiksi edellä mainituille työvoimapulasta kärsiville aloille.
Koulutuksesta ei pitänyt leikata – tästä on pidettävä kiinni
Mitä? Hallituksen tavoittelema koulutus- ja osaamistason sekä työllisyysasteen nostaminen vaatii koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen riittävän rahoituksen varmistamista. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus aikoo jo ensi vuonna tehdä koulutusleikkauksia.
Näyttää siltä, että hallitus aikoo jo ensi vuonna tehdä koulutusleikkauksia.
Jotta koulutustaso ja oppimistulokset sekä työllisyysaste saadaan kasvuun, pitäisi hallituksen perääntyä esimerkiksi kaavailemistaan kuntien indeksin 1 prosentin leikkauksesta sekä leikkauksista vapaaseen sivistystyöhön ja korkeakoulutukseen.
Kuntatalouden leikkaukset iskisivät pääasiallisesti kasvatuksen ja koulutuksen palveluihin. Hallituksen kaavailema indeksijarru veisi hallituksen oman arvion mukaan kunnilta ensi vuonna 28 miljoonaa euroa. Tämä voisi johtaa henkilöstön lomautusaaltoon, joka taas pahimmillaan tarkoittaisi käytännössä opetustyön keskeyttämistä.
Hallituksen kaavailema indeksijarru veisi hallituksen oman arvion mukaan kunnilta ensi vuonna 28 miljoonaa euroa.
Vapaaseen sivistystyöhön on ensi vuodelle puolestaan kaavailtu 25 miljoonan euron leikkausta, mikä vastaa 14:ää prosenttia alan rahoituksesta. Opintokeskusten ja kesäyliopistojen rahoituksesta leikkaus veisi jopa 40 prosenttia. Tämän suuruusluokan leikkauksia ei ole mahdollista kompensoida opiskelijamaksuja korottamalla, vaan leikkaus karsisi kurssitarjontaa ja heikentäisi kansalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä.
Lue järjestöjen yhteiskannanotto vapaan sivistystyön puolesta
Korkeakoulujen rahoitukseen on hallitusohjelmassa kirjattu 7 miljoonan euron leikkaus. Myöskään korkeakoulujen rahoitusleikkauksia ei voida kompensoida tarkoin määriteltyjä opiskelijamaksuja korottamalla.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuvat: Leena Koskela