Ajankohtaista

Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut suuria muutoksia. Kaikki niistä eivät ole vielä täysin realisoituneet.

Ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja opettajat ovat valmiit tarttumaan osaajapulan ratkaisemiseen ja työelämän kehittämiseen. Uuden hallituksen on järkevää kohdentaa tähän rahoitusta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

Lisääntynyt byrokratia ja toimivien tiimien murentaminen heijastuvat aikuisopettajien työssä jaksamiseen, selvisi Aikuisopettajien liiton jäsenkyselystä. Puheenjohtaja Maarit Rahkolan viesti tulevalle hallitukselle on selvä: aikuisopetukseen tarvitaan lisää rahaa, ja rahoitusmallin on oltava sellainen, että se tukee oppimista.

Pyysimme opettajia kertomaan työnsä merkityksestä ja suomalaisen opettajuutensa ytimestä, koska liian usein opettajien ääni puuttuu keskustelusta, kun puhutaan koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja tutkimuksesta. Opettaja, nosta sinäkin oma äänesi esiin!

Hallitus saavutti monta koulutuspoliittista tavoitettaan, mutta tulevalla hallituksella on tekemistä esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja koulupolun alun kehittämisessä. Hankelähtöisen kehittämisen kritiikki on kuultu, kertoo opettajille Akatavatalossa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Opetuksen määrään, jatkuvan oppimisen rahoitukseen ja kotoutumiskoulutukseen halutaan ratkaisuja seuraavalla hallituskaudella. Puolueet suhtautuivat myönteisesti OAJ:n esittämään vaatimukseen valtakunnallisesti määriteltävästä opetustuntimäärästä, jonka yhden osaamispisteen saavuttaminen amiksessa edellyttää.

Ammatillisen koulutusuudistuksen eli reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa, ilmenee laajan opettajakyselyn tuloksista. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja. Viiden toimijan yhteiseen kyselyyn vastasi 1500 ammatillista opettajaa.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Kaksi edellistä hallitusta on leikannut kovalla kädellä koulutuksen rahoitusta. Kansa haluaa rahoituskäyrien kääntyvän ylöspäin, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden pitäisi jatkua toiselle asteelle. Tämä on saanut tukea myös tutkijoilta. Puolueet ovat asiasta eri linjoilla, mutta päättäjätkin lupaavat toimia, jotta kaikki saavat toisen asteen tutkinnon.

Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Leikkausten vuoksi opetustunteja on vähennetty, opettajia irtisanottu ja opetusryhmiä suurennettu.

Suomalaiset suhtautuvat koulutukseen myönteisesti ja ovat sitä mieltä, että poliitikkojen pitäisi olla nykyistä kiinnostuneempia koulutuksesta. Oppimisvaikeuksien selättämiseksi vaaditaan enemmän oppimisen tukea ja oppilaille mahdollisuutta saada opetusta tarvittaessa pienryhmässä, selviää OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

AMKE on luovuttanut kultaisen ansioristinsä OAJ:n erityisasiantuntijalle Inkeri Toikalle. AMKE toteaa Toikan pitkällä urallaan vaikuttaneen merkittävästi ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Nuorisovaalit ovat nuorille erinomainen tilaisuus tutustua vaaleihin ja ehdokkaisiin sekä harjoitella äänestämistä. Tänä keväänä on kahdet vaalit ja molemmat ovat tärkeitä nuorten ja koulutuksen tulevaisuuden näkökulmasta.

OAJ:n asiantuntijat ovat koonneet päättäjille ja koulutuksen järjestäjille toimenpidepaketin, jonka avulla ammatillisen koulutuksen tavoitteet voidaan viedä maaliin.