Ajankohtaista

Opettajankoulutuksen opiskelijoiden määrä on kasvanut edeltävän vuosikymmenen aikana nopeammin kuin muilla aloilla yliopistoissa. Jos resursseja ei kasvateta riittävästi, on sillä vaikutuksia koulutuksen laatuun. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ julkaisi 18.1.2024 selvityksen opettajankoulutuksen nykytilasta yliopistoissa.

Tämän Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n toimeksiannosta toteutetun selvityksen tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva opettajankoulutuksen voimavaroista. Selvitys toteutettiin kolmessa osiossa, joissa tarkasteltiin opettajankoulutuksen taloudellista asemaa, henkilöstön hyvinvointia, ja opettajankoulutuksen roolia osana yliopistokokonaisuutta. Tarkastelujakso keskittyi vuoden 2010 jälkeiseen aikaan, erityisesti kiinnittäen huomiota vuosiin 2011, 2016 ja 2021. Tutkimuksen aineisto kerättiin kohdistamalla tietopyyntö yliopistoille, tekemällä opettajankoulutuksen parissa työskenteleville kyselytutkimus sekä haastattelemalla kolmen tapausyliopiston henkilöstöä. Tämän lisäksi Vipunen-tietokantaa hyödynnettiin rahoitukseen, henkilöstöön ja opintoihin liittyvissä osuuksissa. Selvityksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä opettajankoulutuksen resurssien ja aseman kehityksestä.

Suomi lujittaa maakuvaansa esittelemällä suomalaisia opettajia ja heidän ajatuksiaan oppimisesta ja opettamisesta. Näyttelyn tuottajaan Helena Liikanen-Rengeriin ja valokuvaajaan Minna Kurjenluomaan teki vaikutuksen opettajien vahva ammatti-identiteetti.

Lähes 40 prosenttia opettajista ei ole osallistunut täydennyskoulutukseen työajalla 12 kuukauteen. Täydennyskoulutus on pirstaleista ja sijaisia palkataan nihkeästi koulutuksen ajaksi. OAJ vaatii, että täydennyskoulutus kirjataan lakiin jokaisen opettajan ja alan esihenkilön oikeudeksi ja velvollisuudeksi.

Vain joka kymmenes opettaja on täysin sitä mieltä, että hänen ammattitaitoaan ja työtään arvostetaan yhteiskunnassa, selviää OAJ:n kyselystä. Tämän arvostusvajeen paikkaamiseen tarvitaan pitkäjänteistä resurssien vahvistamista, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. Hän korostaa OAJ:n merkitystä edessä olevien yhteiskunnallisten muutosten ennakoijana ja laadukkaan koulutusjärjestelmän turvaajana.

Opettajan uran alkutaipaleella olevilla ja opettajaksi opiskelevilla on intoa ja korkeat odotukset työstään. Pystytäänkö odotukset lunastamaan, kun korkeat tavoitteet törmäävät arjen epäkohtiin kuten ylisuuriin opetusryhmiin ja puutteellisiin resursseihin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kysyy.

OAJ kannattaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä niin, että tulevaisuudessa vähintään 50 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto. Monilla aloilla vallitsee osaajapula, ja tarvitsemme osaajia ja kelpoisia opettajia koko maahan, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.

Ammattikasvatus on nuori tieteenala, eikä se ole saavuttanut vielä vahvaa ja vakiintunutta asemaa. Ammattikorkeakoulupedagogiikan, ammatillisen oppimisen ja opettajuuden sekä ammattikasvatuksen tutkimukselle ja sen koordinoinnille on selkeä tarve, kirjoittavat erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Päivi Lyhykäinen.

Opettajankoulutus luo pohjan kansamme sivistykselle. Siksi sitä pitää kehittää pitkäjänteisesti ja ajantasaisesti. Seuraavan hallituksen pitää nimetä opettajankoulutusfoorumi pysyväksi toimielimeksi ja rahoittaa sen toiminta. Opettajien täydennyskoulutuksesta pitää saada oikeus ja velvollisuus.

OAJ ja SOOL vastustavat jyrkästi Turun yliopiston suunnitelmia siirtää opettajankoulutuksen tutkinto-ohjelmat Raumalta Turkuun. Ne eivät myöskään hyväksy yliopiston ajatuksia lakkauttaa käsityökasvatuksen tutkinto-ohjelma. Järjestöjen mielestä suunnitelmat hankaloittaisivat opettajapulaa entisestään.

Varhaiskasvatuksen opettajapulaa on vatvottu vuosikausia. Tänään alkaneessa budjettiriihessä hallituksella on tilaisuus viimein puuttua ongelmaan: osoittaa rahat opettajarekisterin perustamiseen ja lisätä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärää, kirjoittaa koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

Opettajan työ on huippuammatti, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Opettajuudesta saa olla ylpeä, ja opettajan ammattiin kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Vuosi sitten monen uuden opettajaopiskelijan into kääntyi nopeasti etäturtumiseksi, kun uusia kasvoja nähtiin lähinnä tietokoneen ruudulta. Etäopiskelu vaati opiskelijoilta valtavasti itsensä johtamista ja opettajilta oman työn luomista uudelleen. Yliopistonlehtori Lenita Hietanen ja opettajaopiskelija Minna Väisänen palaavat kirjoituksessaan vuodentakaisiin tunnelmiin ja pohtivat poikkeuslukuvuoden oppeja.

Jokaiselle uudelle opettajalle pitää saada lakiin kirjattu oikeus ja velvollisuus kaksivuotiseen mentorointiin työajalla. Mentorointi on vastaus uran alkuvaiheen siirtymässä koulutuksesta työelämään, ja sen kirjaaminen lakiin on yksi OAJ:n esityksistä maan hallitukseen puoliväliriiheen.

Opettajien työ lasten, nuorten ja aikuisten parissa luo koko yhteiskunnalle vakautta, sivistystä ja hyvinvointia. Työ luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja antaa ratkaisun avaimia myös kriisien keskellä, onpa kyse koronasta tai ilmastonmuutoksesta. Nyt käynnistyy suuri kampanja, jolla haluamme muistuttaa kaikkia suomalaisia ammatin merkityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.