Ajankohtaista

Koronapandemia on laittanut opetushenkilöstön ja esimiehet koville viimeisen vuoden aikana. Rehtori Antti Ikonen muistuttaa blogikirjoituksessaan, että tärkeintä on keskittyä perusasioihin ja pitää asiat yksinkertaisina.

Poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen varhaiskasvatuksen opettajan vuosiloma ja päiväkodin kesätoiminta pitää turvata kesäsijaisilla. Opettajien omia lomatoiveita on työnantajan syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Timo Mäki blogissaan.

STM valmisteli mielenterveyden manifestin, jonka edistämiseen työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet. OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick suosittelee ottamaan manifestin teesit käyttöön omalla työpaikalla.

Koronapandemia on osoittanut, että tiettyjä asioita kaipaa vasta sitten, kun ne on menettänyt. Tähän asti olemme kuvitelleet, että tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Nämä kaikki vapaudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, jotka puolestaan pohjautuvat luottamukselle.

Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 100 vuotta sitten 15.4. Päätös osoittautui Suomen hyvinvoinnin ja tulevan menestyksen näkökulmasta ratkaisevaksi. Kun eduskunta päätti kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta, se loi samalla pohjan suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle ja demokratialle, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

Kiusaaminen on arkipäivän rikkaruoho. Sen poistamiseen ei ole taikasauvaa, vaan sen ehkäiseminen vaatii jatkuvaa kitkemistä. Tämä on yhteinen tehtävä, eikä vastuuta pidä sälyttää vain koululle, kirjoittaa luokanopettaja ja erityisopettaja Sirkku Ingervo Painava sana -blogissa.

Sivistystyöntajien (Sivista) työhyvinvointityöryhmä julkaisee kolmiosaisen blogi- ja videosarjan, jonka ensimmäinen osa käsittelee yhteistoiminnan merkitystä ja perusteita erityisesti korona-aikana. Videosarja on toteutettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.

Osallistuminen yhteisöön luo hyvinvointia, kuuluu yksi OAJ:n kuntavaalitavoitteista. Erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi-Hentilä kertoo, miten kuntapäättäjä voi varhaiskasvatuksesta päättäessään vaikuttaa osallisuuteen ja hyvinvointiin.

Toiveet koronasta irti pääsemisestä ovat Suomessa lisääntyneet rokotusten ja kevään edetessä. Rokotusten maksimaalinen ja mahdollisimman nopea toteuttaminen on ehdottomasti tärkein toimenpide hyvän kehityksen turvaamiseksi.

Varhaiskasvatuksen opettaja tekee sak-työaikana lakisääteisiä suunnittelu-, arviointi ja kehittämistehtäviä. Tärkeä työ vaati työrauhan ja etätyön mahdollisuuksien hyödyntämisen.

Tulevia koodareita kouluttava Matti Seise ajattelee opettajana olevansa onnistunut siinä vaiheessa, kun opiskelija ei enää tarvitse häntä. Työ on tärkeää, sillä nuoret saavat opinnoista uransa käyntiin ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Opettajankin työ on kuitenkin työtä, ja sitä tehdään tilipussin eikä kutsumuksen vuoksi.

Ammatillisen opettajan työtä, tunnelmia ja tajunnanvirtaa koronavuodelta. Sosiaali- ja terveysalan opettaja Petri Karoskoski kirjoittaa vapaamuotoisesti ensimmäisen koronan leimaaman Teams-vuoden mietteistään.

Opettajien työ lasten, nuorten ja aikuisten parissa luo koko yhteiskunnalle vakautta, sivistystä ja hyvinvointia. Työ luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja antaa ratkaisun avaimia myös kriisien keskellä, onpa kyse koronasta tai ilmastonmuutoksesta. Nyt käynnistyy suuri kampanja, jolla haluamme muistuttaa kaikkia suomalaisia ammatin merkityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.

OAJ hakee jäsenilleen hyvitystä koronapoikkeusolojen aiheuttaman ylimääräisen työn ja lisääntyneen vastuun perusteella. Työnantajilla on nyt aito mahdollisuus edistää paikallista sopimista ja osoittaa, ettei sopimisen tavoitteena ole pelkät säästötoimet.

Eläkevakuuttaja Keva on ennustanut opetusalalle työvoimapulaa tulevien eläköitymisten vuoksi. Pelkkä eläköityvien suuri määrä ei kuitenkaan kerro tulevaa työvoiman tarvetta, ja puheet työvoimapulasta kasvatus- ja koulutusaloilla ovat ylimitoitettuja, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.