Ajankohtaista

OAJ oli sivistysvaliokunnan kuultavana 23.4.2024 koskien kansalaisaloitetta, jossa esitetään varhaiskasvatuksen suhdelukutarkastelun muuttamista päiväkoti­kohtaisesta ryhmäkohtaiseen.

Opetushallitus on täsmentämässä ja muuttamassa määräystä tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisessa koulutuksessa. Nämä määräykset liittyvät tutkintoihin, joihin sovelletaan SORA-säädöksiä.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) esittää S2/R2 ylioppilastutkinnon kokeen muuttamista kaksipäiväiseksi. Kokeiden suoritusten ­määrät ovat viidessä vuodessa kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2023 kokeita suori­tettiin yhteensä 2057.

Hallitus selvittää, voitaisiinko opiskeluhuolto siirtää hyvinvointialueilta takaisin kunnille. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattaa selvityksen tekemistä, mutta katsoo, ettei ratkaisuja pidä tehdä hätiköiden. Olennaisinta on, miten palvelut on resursoitu. OAJ julkaisi kyselytuloksia opiskeluhuollon palveluiden toimivuudesta. OAJ peräänkuuluttaa myös sitä, että koulutuksen erityissuojelus säilyy kaikilla koulutusasteilla.

Me akavalaiset AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat olemme huolissamme suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa koetellaan ja TKI-toiminnan potentiaali jää hyödyntämättä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi OAJ:n kirjallista asiantuntijalausuntoa koskien hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä.

Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. OAJ kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta perusopetuksessa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta.

Tänään vietetään valtakunnallista varhaiskasvatuksen päivää. Työtä laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lastemme hyvän tulevaisuuden eteen täytyy tehdä määrätietoisesti. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää koulutettuja opettajia, joiden palkkaus ja työolosuhteet ovat kilpailukykyisiä ja motivoivia, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto blogissaan.

Hallitus on päättänyt ajaa alas aikuiskoulutustuen eikä korvaavaa mallia ole vielä olemassa. Päätöstä perustellaan myönteisillä työllisyysvaikutuksilla, mutta laskentatapa on ontuvalla pohjalla. OAJ esitteli omaa malliaan sosiaali- ja terveysministeriön sidosryhmäkuulemisessa 5.3. ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana 7.3.

Vuonna 2018 voimaan astunut reformi toi mukanaan useita muutoksia ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. OAJ:n näkemys on, että useimmat reformin tavoitteista eivät ole toteutuneet.

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä on edennyt sivistysvaliokuntaan. Sivistysvaliokunta kuulee sidosryhmiä hallituksen esityksestä torstaina 7.3.2024. OAJ ottaa lausunnossaan kantaa esityksessä väitettyihin kantoihin julkisten menojen säästöistä ja työllisyysvaikutuksista.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkinnon inflaatiokorjattu hinta on lähes puolittunut ja kokonaisrahoituksen reaalinen lasku on ollut noin 200 miljoonaa euroa. Tällä hallituskaudella ammattikorkeakouluihin on jo sovittu kohdistuvaksi 100 miljoonan euron perusrahoituksen leikkaukset.

Esitetyllä avoimen koulutuksen maksun korotuksella tavoitellaan korkeakoulujen taloudellisten edellytysten vahvistamista koulutuksen järjestämisessä. OAJ ei kannata maksujen korotusta.

Valtiovarainministeriö kerää ideoita 16.2.2024 asti muun muassa siitä, miten kuntia koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä voisi keventää taikka miten kuntien tehtäviä koskevaa sääntelyä tulisi muuten uudistaa. OAJ jätti omat esityksensä ehdotuksiksi eilen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeinen ratkaistava haaste. On tärkeää, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään. Erityisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin.