Ajankohtaista

Suomessa tulee aloittaa kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Toimenpiteiksi työryhmä ehdottaa muun muassa työikäisen väestön systemaattista osaamisen kartoittamista sekä koulutus- ja uraohjauksen tehostamista.

Ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja opettajat ovat valmiit tarttumaan osaajapulan ratkaisemiseen ja työelämän kehittämiseen. Uuden hallituksen on järkevää kohdentaa tähän rahoitusta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

Lisääntynyt byrokratia ja toimivien tiimien murentaminen heijastuvat aikuisopettajien työssä jaksamiseen, selvisi Aikuisopettajien liiton jäsenkyselystä. Puheenjohtaja Maarit Rahkolan viesti tulevalle hallitukselle on selvä: aikuisopetukseen tarvitaan lisää rahaa, ja rahoitusmallin on oltava sellainen, että se tukee oppimista.

Hallitus saavutti monta koulutuspoliittista tavoitettaan, mutta tulevalla hallituksella on tekemistä esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja koulupolun alun kehittämisessä. Hankelähtöisen kehittämisen kritiikki on kuultu, kertoo opettajille Akatavatalossa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Opetuksen määrään, jatkuvan oppimisen rahoitukseen ja kotoutumiskoulutukseen halutaan ratkaisuja seuraavalla hallituskaudella. Puolueet suhtautuivat myönteisesti OAJ:n esittämään vaatimukseen valtakunnallisesti määriteltävästä opetustuntimäärästä, jonka yhden osaamispisteen saavuttaminen amiksessa edellyttää.

Rentous, käytännönläheisyys ja suora polku työelämäänkorostuvat mielikuvissa, jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta pääsääntöisesti myönteisiä, kertoo tutkimus. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan tutkimus sisältää käyttökelpoisia tietoja seuraavalle hallituskaudelle amiksen vetovoimasta huolehtimiseksi.

Puolueet ovat valmiit tutkimaan, millainen olisi jatkuvan oppimisen osaamisseteli. Oppivelvollisuuden ulottamisessa toiselle asteelle puolueet ovat erimielisiä, mutta kaikkien mielestä jokaiselle suomalaiselle pitää taata vähintään toisen asteen tutkinto.

Suomen hyvän tulevaisuuden perusta ovat jatkossakin osaaminen, innovaatiot ja uudistumiskyky. Nämä on koulutuksessa turvattava riippumatta siitä, mikä osuus koulutuspolusta sijoittuu oppilaitoksiin ja mikä työpaikoille.

Katri Tuomainen aloitti KEA:n puheenjohtajana vuoden alussa. Hän kutsuu ammatillisen koulutuksen esimiehiä ja asiantuntijoita verkostoitumistilaisuuteen Educa-messuilla.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa. Samalla kansa ikääntyy. Vain reilu 40 prosenttia maassa asuvista on töissä. Työtehtävät ja ammatit ovat murroksessa. Teknologian vaikutuksesta ammateista muuttuu tai katoaa 10–20 vuoden sisällä yli kolmannes. Miten käy Suomen kilpailukyvyn?

Sopimusneuvottelujen tulokset näkyvät tilillä tammikuussa, jolloin monessa ammatillisessa oppilaitoksessa siirrytään myös vuosityöaikaan. OAJ:ssä valmistaudutaan jo seuraavaan sopimuskierrokseen.

OAJ:n neuvottelijat kertovat videoilla, mitä keväällä 2018 neuvotellut sopimukset tuovat mukanaan.

Suomi tarvitsee nopeita panostuksia osaamiseen ja koulutukseen, jotta pula osaajista ei heikennä talouden kasvua. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen.