Ajankohtaista

OAJ pitää selkeänä ja oikeana suunnan muutoksena, että koulutus ja koulutuspolitiikka nousevat vahvasti esiin Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa.

On jälleen se aika vuodesta, jolloin suurella osalla henkilöstöstä työ kouluissa ja oppilaitoksissa on päättymässä ja siirrytään erittäin hyvin ansaitulle tauolle. Esimerkiksi päiväkodeissa ja tutkimuksen parissa töitä vielä tehdään, ja esimiehet jatkavat vielä viikkojen ajan valmistautumista ensi lukuvuoteen. Pian heillekin koittaa levon aika.

Uskovatko hallitusta muodostavat puolueet tutkimustietoon? Pitävätkö puolueet koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen resurssien vahvistamista kannattavana ja tuottavana investointina tulevaan? Jos vastaus on kyllä, pitää sen näkyä tulevassa hallitusohjelmassa hyvinä uutisina.

Meneillään olevan digitaalisen vallankumouksen vaikutukset ovat järisyttäviä kaikilla ihmiselämän osa-alueilla – myös koulutuksessa. Parhaimmillaan digitalisaatiolla voidaan esimerkiksi vapauttaa opettajien aikaa rutiiniluonteisista tehtävistä vaativampiin tehtäviin, mutta perusteltuja huoliakin digitalisaatioon liittyy.

Suomi on kansainvälisesti poikkeava maa siinä, että missään muussa maailman maassa ei opettajankoulutukseen ole samanlaista halukkuutta. Tämän seurauksena olemme vuosikymmenten ajan voineet valita loistavista hakijoista parhaat tähän yhteiskunnan avainammattiin. Myös moni opettajaksi hyvin kyvykäs ja sovelias on kilpailun kovuuden vuoksi jäänyt ammatin ulkopuolelle. Miten on asian laita tulevaisuudessa?

OAJ:n kannat koulutuspolitiikkaan ja työmarkkinoihin liittyviin kysymyksiin syntyvät toimikunnissa. Niissä kuuluu vahvasti jäsenten ääni.

Yritystuet muodostavat merkittäviä rahavirtoja kansantaloudessamme. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan valtion talousarviossa on noin miljardi suoria yritystukia ja kolme miljardia erilaisia verotukia yrityksille.

Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut suuria muutoksia. Kaikki niistä eivät ole vielä täysin realisoituneet.

OAJ on jäsentensä järjestö ja jäsentensä summa. Haluamme vahvistaa vuorovaikutusta jäsenten kanssa ja jäsenten kesken. Tehdään se keväällä Facebook-liveissä!

Eduskuntavaalit on pidetty ja uudet kansan edustajat valittu. Kansa on puhunut ja kansan tahto on aina oikeassa. Kun eduskunnan nimeämä hallitustunnustelija esittää laatimansa kysymyslistan muille puolueille, pitää kysymysten joukossa olla koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta koskevat toimet sekä puolueiden valmius investoida tutkimukseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla.

Kuvittele, että sinun pitäisi päättää, mitä Suomessa on seuraavien neljän vuoden aikana tehtävä, jotta maamme asukkaat vauvasta vaariin ja vielä lukuisat sukupolvet meidän jälkeemme olisivat tyytyväisiä ja saisivat asua turvallisessa ja terveellisessä hyvinvointivaltiossa.

Kotouttamisesta puhutaan yleensä siten, että maahanmuuttajat pitäisi kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhutaan ”maassa maan tavalla”- olemisesta. Mitä ”maan tavalla” tarkoitetaan?

Historiassa joskus on saattanut olla niin, että joku henkilö on selviytynyt aikanaan käymänsä peruskoulutuksen turvin koko työuransa. Opettajien ja rehtoreiden tai alamme muiden esimiesten osalta näin ei ole koskaan ollutkaan, mutta siitä huolimatta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen on jatkuvasti ollut pirstaleista, jopa sattumanvaraista.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Suomeen on muodostunut ja muodostumassa osaamiskeskittymiä, joissa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja työelämän erilainen osaaminen keskittyy vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.