Ajankohtaista

Tasa-arvon viestikapula siirtyi ystävänpäivänä eduskuntapuolueille. OAJ:n liikkeelle laittamaa viestikapulaa kuljettaneet järjestöt ja yritykset vaativat koulutuksen tasa-arvon vahvistamista tulevassa hallitusohjelmassa.

Tutkijat pohtivat seminaarissa oppimisen haasteita, oppimistulosten eriytymistä ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Poliitikot puolestaan pureskelevat kansallisen koulutuksen tasa-arvo-ohjelman mahdollisuutta.

Jos koulutus ei pysty vastaamaan jokaisen yksilön tarpeisiin ja tarjoamaan tälle riittäviä edellytyksiä edetä kohti omia haaveitaan, sen seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti dramaattiset. Esittelen kolme keskeistä tasa-arvon kipukohtaa, joihin seuraavan hallituksen on syytä puuttua. Muuten edessä on tulevaisuus, jota kukaan ei halua.

Rentous, käytännönläheisyys ja suora polku työelämäänkorostuvat mielikuvissa, jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta pääsääntöisesti myönteisiä, kertoo tutkimus. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan tutkimus sisältää käyttökelpoisia tietoja seuraavalle hallituskaudelle amiksen vetovoimasta huolehtimiseksi.

Yksin. Ilman paria. Kukaan ei odota aamulla koulun pihalla. Kello soi oppitunnille. Luokka on täynnä häliseviä oppilaita. Bling. Viesti. Häijy ja ilkeä viesti. Muut nauraa. Bling. Sinut poistetiin viestiketjusta. Opettaja saapuu luokkaan ja tunti alkaa. Mitä sitten tapahtuu?

Osaamisen kasvattaminen, tieteen ja koulutuksen arvostuksen lisääminen, korkeakoulujen toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä on lista tärkeimmistä asioista, jotka kevään eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien pitää korkeakoulutuksen osalta ratkaista.

Puolueet ovat valmiit tutkimaan, millainen olisi jatkuvan oppimisen osaamisseteli. Oppivelvollisuuden ulottamisessa toiselle asteelle puolueet ovat erimielisiä, mutta kaikkien mielestä jokaiselle suomalaiselle pitää taata vähintään toisen asteen tutkinto.

Muun muassa oppivelvollisuuden uudistaminen, perhevapaauudistus ja myös varhaiskasvatuksen linjaukset erottivat puolueita toisistaan lauantain eduskuntapuolueiden paneelissa Educa-messuilla.

Keskustelu ensi vaalikauden koulutuspoliittista linjauksista rymähti kunnolla käyntiin lauantaina Educa-messuilla järjestetyssä Suuressa koulutuskeskustelussa. Opettajayleisön edessä väitteli koulutusmyönteinen joukko. Näkemyserojakin puolueiden välillä alkoi piirtyä esiin.

Suomen johtavassa opetus- ja kasvatusalan tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa 25.–26. tammikuuta. Teemana on tänä vuonna Opettaminen – viestintää ja vuorovaikutusta. Ne ovatkin avainroolissa opettajien ja opetusalan esimiesten työssä.

Opettajien määrä suhteessa oppijoiden määrään on yksi keskeisistä kriteereistä, kun arvioidaan opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Opetusryhmien kokoa pienennettiin monen vuoden ajan, mutta nyt ryhmäkoot ovat valitettavasti kääntyneet jälleen kasvuun (vipunen.fi).

Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on reilut 150 000. Opiskelemaan hakeudutaan perusopetuksen jälkeen yhteishaun kautta, ja muille hakijoille jatkuva haku on käytössä ympäri vuoden. Vuosittain noin 50 000 opiskelijaa aloittaa joko ammatilliset perusopinnot tai eri tavoin koostetut ammatilliset opinnot.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa. Samalla kansa ikääntyy. Vain reilu 40 prosenttia maassa asuvista on töissä. Työtehtävät ja ammatit ovat murroksessa. Teknologian vaikutuksesta ammateista muuttuu tai katoaa 10–20 vuoden sisällä yli kolmannes. Miten käy Suomen kilpailukyvyn?

Koululle ja koulupäivän kehittämiselle asetetaan kovia tavoitteita. Koulupäivän aikana tulisi ratkaista lasten liikkumattomuus, pelastaa hyvinvointi ja löytää harrastus kaikille. Varmaan koulussa olisi hyvä kaikkien oppiakin.

Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee. Ilman rahaa se ei kuitenkaan onnistu. Tällä viikolla budjetista päättävät kansanedustajat ovat jättämässä monta tärkeää rahoituspäätöstä seuraavalle hallitukselle.