Ajankohtaista

Kaikille yhteinen ja yhdenvertainen peruskoulu on ajatuksena hieno ja kannatettava. Suomessa pyritään siihen, että tämä ajatus myös toteutuu. Valitettavasti tavoitteen tiellä on vielä esteitä. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen listaa blogikirjoituksessaan viisi asiaa, jotka inkluusion toteutumiseksi tarvitaan.

Mieli ry on antanut kouluttajilleen väärää tietoa siitä, mitä mieltä OAJ on Lapset puheeksi -menetelmästä. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö korostaa, että ylimääräistä paperityötä ja lainsäädännön kanssa päällekkäisiä toimintatapoja ei kouluihin kaivata.

Kolmiportainen tuki puhuttaa ja herättää kysymyksiä. Vastauksia kysymyksiin tarjoaa syksyllä OAJ:n Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Valterin yhteinen verkkoseminaarisarja.

OAJ:n julkaisema huoneentaulu antaa vanhemmille konkreettisia neuvoja, joilla lapsen koulupolku sekä kodin ja koulun yhteistyö saavat hyvän alun. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen mukaan vanhemmat kaipaavat opettajalta varmuuden siitä, että myös he ovat tervetulleita kouluun.

Oppimisen tukea on voitava tarvittaessa järjestää pienryhmässä. Tätä mieltä ovat suomalaiset ja puolueet.

Hyvä äänestysikäinen henkilö. Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Olen vanhempieni ainoa poika. Äiti hoiti minut ja siskoni, kunnes aloitimme koulun. Vanhempani ovat itse käyneet vain peruskoulun, eikä se riitä työllistämään heitä. Mitä minusta tutkimustulosten valossa isona tulee?

Lukiolain uudistuksen myötä erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen. Erityisopettajat kaipaavat lisää resursseja opettamiseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, selviää Opetushallituksen kartoituksesta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Miten olisimme voineet ehkäistä tämän edes osittain? Miten syrjäytyneiden määrä saadaan laskemaan opetuksen keinoin?

Jäikö läksyt tekemättä? Suomen luokattomin luokanopettaja istuttaa suomalaiset jälki-istuntopenkkiin kuulemaan, mitä kaikkea koulutuksessa pitäisi korjata. Korjausliikkeet korostuvat kevään eduskuntavaaleissa.

Jotta erityisopetus on tuloksekasta, on se räätälöitävä jokaiselle tuen tarvitsijalle erikseen. Opettajilla taas pitäisi olla velvollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Näin sanovat OAJ:ssä vierailleet erityispedagogiikan professorit.

Jokainen meistä kaipaa välillä tukea ja kannattelua, kun elämä on epäreilua ja asiat eivät suju. Kun lapset saavat kolhuja, me aikuiset puhallamme ”pipit” pois ja kannustamme yrittämään jotain asiaa uudestaan ja uudestaan. Kaikille lapsille ei kuitenkaan pelkkä puhaltaminen ja kannustaminen riitä. Tarvitaan muuta: oikea-aikaista, laadukasta ja sensitiivistä tukea.

Ammatillisen koulutuksen tilanne puhutti tiistai-illan A-studiossa. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen huomauttaa, että rahoitusleikkaukset, lakiuudistus ja niiden toteutus ovat ajautuneet käytännön työssä liian usein ristiriitaan.

Ammatillisessa koulutuksessa kasvava joukko erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita pyrkii rakentamaan omaa elämänpolkuaan. Heillä on monenlaisia ongelmia, jotka vaikuttavat oppimiseen. He tarvitsevat rinnalleen opettajan.

Lähes joka toinen ammattiin opiskeleva toivoo, että opettajilla olisi enemmän aikaa opettaa, keskustella opinnoista ja opintoihin vaikuttavista asioista, ilmenee tuoreesta Amis 2018 -tutkimuksesta.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yksi keskeinen ajatus on, että 16–18-vuotias ammatillisessa koulutuksessa opiskeleva nuori on kykenevä itsenäiseen elämiseen, olemiseen ja opiskeluun. Hän on itseohjautuva ja tulevaisuudestaan tietoinen, oppimishaluinen ja oppimiskykyinen jatkuvan oppimisen ammattilainen.