Ajankohtaista

Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Miten olisimme voineet ehkäistä tämän edes osittain? Miten syrjäytyneiden määrä saadaan laskemaan opetuksen keinoin?

Jäikö läksyt tekemättä? Suomen luokattomin luokanopettaja istuttaa suomalaiset jälki-istuntopenkkiin kuulemaan, mitä kaikkea koulutuksessa pitäisi korjata. Korjausliikkeet korostuvat kevään eduskuntavaaleissa.

Jotta erityisopetus on tuloksekasta, on se räätälöitävä jokaiselle tuen tarvitsijalle erikseen. Opettajilla taas pitäisi olla velvollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Näin sanovat OAJ:ssä vierailleet erityispedagogiikan professorit.

Jokainen meistä kaipaa välillä tukea ja kannattelua, kun elämä on epäreilua ja asiat eivät suju. Kun lapset saavat kolhuja, me aikuiset puhallamme ”pipit” pois ja kannustamme yrittämään jotain asiaa uudestaan ja uudestaan. Kaikille lapsille ei kuitenkaan pelkkä puhaltaminen ja kannustaminen riitä. Tarvitaan muuta: oikea-aikaista, laadukasta ja sensitiivistä tukea.

Ammatillisen koulutuksen tilanne puhutti tiistai-illan A-studiossa. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen huomauttaa, että rahoitusleikkaukset, lakiuudistus ja niiden toteutus ovat ajautuneet käytännön työssä liian usein ristiriitaan.

Ammatillisessa koulutuksessa kasvava joukko erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita pyrkii rakentamaan omaa elämänpolkuaan. Heillä on monenlaisia ongelmia, jotka vaikuttavat oppimiseen. He tarvitsevat rinnalleen opettajan.

Lähes joka toinen ammattiin opiskeleva toivoo, että opettajilla olisi enemmän aikaa opettaa, keskustella opinnoista ja opintoihin vaikuttavista asioista, ilmenee tuoreesta Amis 2018 -tutkimuksesta.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yksi keskeinen ajatus on, että 16–18-vuotias ammatillisessa koulutuksessa opiskeleva nuori on kykenevä itsenäiseen elämiseen, olemiseen ja opiskeluun. Hän on itseohjautuva ja tulevaisuudestaan tietoinen, oppimishaluinen ja oppimiskykyinen jatkuvan oppimisen ammattilainen.

OAJ on selvittänyt, miten oppimisen tuki toteutuu esiopetuksessa. Keskeiset tulokset ja toimenpide-ehdotukset on koottu julkaisuun Kolmiportainen tuki esiopetuksessa.

Yli 70 prosenttia OAJ:n tekemään kyselyyn vastanneista esiopetuksen opettajista ilmoitti, että esiopetusikäiset lapset eivät saa oppimiseensa ja kasvuunsa tukea viipymättä. Heillä olisi kuitenkin oikeus tukeen heti, kun siihen on tarvetta. Oikeus kasvun ja oppimisen tukeen on kirjattu perusopetuslakiin.

Opetusalan Ammattijärjestö esittää esiopetuksen muuttamista kaksivuotiseksi, jolloin lapset tulisivat esiopetukseen jo viisivuotiaina. – Kasvun ja oppimisen tukea pitää kuitenkin samalla lisätä, puheenjohtaja Olli Luukkainen huomauttaa.

Miksi oppilaiden tuki ja erityisopetus ovat koko ajan tapetilla valtakunnan mediassa? Siihen on yksiselitteinen vastaus. Kolmiportainen tuki ja inkluusio eivät toimi hyvästä laista huolimatta.

OAJ edellyttää, että erityisopetusta ja opintojen ohjausta on jatkossa tarjolla riittävästi kaikissa lukioissa. Erityisopettajia on saatavilla useimmissa suurissa lukioissa, mutta resurssit ovat riittämättömät ja erityisopettajia on kaikkiaan liian vähän. Useampi kuin joka viides lukio ei tarjoa erityisopetusta lainkaan.

OAJ ja Suomen Vanhempainliitto ovat julkaisseet uudistetun Koulukielen sanaston vanhempien käyttöön. Vuoden 2017 sanasto on jo kuudes uudistettu Koulukielen sanasto. Sanasto on tarkoitettu helpottamaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä, ja sitä voi jakaa vanhemmille linkkinä tai tulostamalla.